”Tylsimmillään Go on kuin musiikkia matkailumainoksesta”, kirjoittaa Ville Aalto arviossaan.
Jónsi: Go
Parlophone
Jónsi kertoo tuoreessa Uncut-lehden haastattelussa lopettaneensa musiikin kuuntelemisen jonkin aikaa sitten. Sigur Rós -solistin ensimmäinen sooloalbumi sai alkunsa, kun hän tarttui hetken mielijohteesta akustiseen kitaraan.
Ensin mainittu seikka kuuluu Go-levyltä, toinen todellakaan ei.
Go on perin sovinnaista ja sävellysten tasolla mukavuudenhaluista poppia, jota kannattelevat suorastaan suuruudenhullut orkestraatiot.
Levyn ilmeinen sukulaisteos on Owen Pallettin alkuvuodesta ilmestynyt Heartland. Pallettin albumilla orkesterisovitukset ovat kappaleiden ytimessä, eikä hän pelkää käyttää kakofoniaa ja riitasointuja tehokeinoina.
Jónsin levyllä jouset ja lyömäsoittimet ovat puolestaan kuorrutetta. Riehakkaimmillaan islantilaislaulaja kuulostaa toimistotöihin pakotetulta Animal Collectivelta. Tylsimmillään Go on kuin musiikkia matkailumainoksesta.
Jónsin olisi syytä kuunnella musiikkia senkin takia, ettei hän sortuisi varastamaan toisten kappaleista. Tornadon alku kun liippaa myötähävettävän läheltä Radioheadin How to Disappear Completely -biisiä.
Teksti: Ville Aalto, kuva: Inga Birgisdóttir
Arvio on julkaistu Rumbassa 5/10