Katri Ylander – Valvojat

Rockahtavaa idoli-iskelmää

Suomen Kelly Clarksonia eli Katri Ylanderia on pidetty jotenkin sympaattisena vaihtoehtona narsisminsa kanssa painivien Idols-levyttäjien joukossa. Täysipäisen oloinen naapurintyttö ei (ainakaan vielä) ole tullut uskoon tai rakastunut vanhempaan miesnäyttelijään tai muuten vain korostanut itseään väärällä tavalla väärässä yhteydessä. Hyvä niin.

Vaan kun musiikkikin on vähän liian täyspäistä. Ilmeisesti tämän tiedostaen ”vastaava tuottaja” Janne Halmkrona on palkannut lassekurjeksi ja knipiksi tälle levylle häärimään sellaisia nimiä kuin Pariisin kevät- ja Major Label -mies Arto Tuunelan sekä Sister Flo -yhtyeestä ja sooloiluistaan tunnetun Samae Koskisen.

Sanoituksista vastaa kirjailija Inka Nousiainen. Nimikappaleessa mandoliinia soittaa jopa Damn Seagullsin Lauri Eloranta.

Kaiken pitäisi olla kunnossa, mutta ei: bändin ote on niin puuduttavan iskelmällinen, että ensimmäisen kappaleen kohdalla seuraa jo automaattinen Radio Suomi -reaktio. Kaikki on niin herttaista ja mukavaa, että alkaa ahdistaa.

Akustinen kakkosraita Oikea aika parantaa uoritusta, vaikka sen tunnelma on kuin Jyväshyvän mainoksessa. Kadonneet lainaa säkeistön komppia Katrina & The Wavesin Walking on Sunshinea, ja sitähän tämä on: hieman hajutonta ja mautonta hyväntuulista aurinkoista poppia, niin hyvässä kuin pahassa mielessä. Ainoastaan soulahtava Kuusiaita ei ole täysin ennalta arvattavissa, ja Ylander on ilahdettavasti itse ollut tekemässä sen sanoitusta. Enemmän tällaista ensi levylle?