Suomirockpartion pönäkkä ja väkinäinen comeback
Legendaarisen suomirockpartion comeback-levyn soisi olevan mielenkiintoisempi. Olisi ollut hienoa, jos alavutelaissyntyinen jätkälauma olisi tekaissut sille edes yhden yhtä hienon rallin kuin vaikkapa Äiti pojastaan pappia toivoi, Tästä asti aikaa tai Sylistäsi heräsin.
Hyvät uutiset on kerrottu, kun toteaa Kilven svengaavan kivasti, Varjon lähestyvän kuulijaa kohtalaisena balladina ja Jälkikuvan olevan tökeröä tekstiään lukuun ottamatta mojova riffiretki.
Muilta osin levy on sitä pönäkkää ja väkinäistä junttaamista, jollaiseksi Kolmannen naisen musa alkoi takkuuntua ennen kuin bändi löi viime vuosikymmenellä hanskat tiskiin. Tämän huomaa ikävästi muun muassa ruuhkaisesta avauskipaleesta Mitä tapahtuu. Hanhiniemen tekstikynäkään ei ole ollut terävimmillään, ja levyn aikana mies muun muassa sortuu ”alkaa keräämään” -tyylisiin lipsahduksiin.
Viimeisen päälle ammattimaista jälkeähän tämä äänimaisemallisesti on, mutta biisiarsenaali jää vaisuksi. Valjuus korostuu, kun muistaa, että Pauli Hanhiniemen Perunateatteri paransi vuosituhannen vaihteen tienoilla levy levyltä ja teki joutsenlaulukseen täysien pisteiden albumin Kaikki rakkaudesta.