Vihdoinkin kelvollinen friikkisirkus.
Philadelphialaisesta Man Manista on käytetty muun muassa sellaisia termejä kuin ”viikinkivaudeville”, ”maaninen mustalaisjazz” ja – krhm – ”mustalaissuorockkarnevaalisoul”.
Yhtyeessä soittavat muun muassa herrat nimeltä Honus Honus ja Pow Pow. Heidän soitinarsenaaliinsa kuuluvat muun muassa ksylofoni, haitari, soppakattila ja kenkä. Keikoilla bändi sonnustautuu sotamaalauksiin ja tennispöksyihin ja on joka tavalla, siis, ihan kreisi!
Taas näitä, kuulen itseni huokaavan, kun hippitutkani ulvaisee ja helahtaa hehkuvan punaiseksi.
Mutta miten ilahduttavaa! Man Man tekee ihan kunnollisia, hyvin sävellettyjä ja sovituksiltaan mietittyjä kappaleita. Vaikka bändi olisi minkälainen friikkisirkus, se ei ole unohtanut syitä, joiden takia suurin osa ihmisistä kuuntelee musiikkia.
Man Manin parhaat kappaleet, kuten Top Drawer, Mister Jung Stuffed ja Harpoon Fever, ovat mainiota juoppohumppaa, jossa on paljon Waitsia ja Beefheartia sekä loraus kiertuekumppani Modest Mousea. Heikoimmillaankaan bändi ei vaikuta lainkaan teennäiseltä.