Manna – Songs of Hope and Desire

25.09.2009

Tähti on uudestisyntynyt

Katseltuna Manna näyttää uuden sukupolven Patti Smithiltä. Tai PJ Harveylta. Luettuna Songs of Hope and Desire tuo mieleen Depeche Moden klassikkoalbumin. Kuunneltuna mielikuvat muuttuvat.

Ne kasvavat vielä paremmiksi. Toisella soololevyllään Manna kuulostaa löytäneen oman äänensä. Se on niin vahva, etteivät hatunnoston arvoiset ensivaikutelmat vaivu pettymyksiksi – päinvastoin. Manna Mariam Jäntti tietää, mitä hän musiikiltaan haluaa: soulia ja punkia ilman kummankaan tyylisuunnan kahleita. Vai onko hän vain hypännyt juuri oikean virran vietäväksi?

Joka tapauksessa toissavuotiseen Sister-debyyttiin verrattuna Manna kuulostaa uudestisyntyneeltä. Tosin ensialbumilla kappaleet teksteineen olivat pääsääntöisesti peräisin jonkun muun kuin artistin omasta kynästä. Nyt on toisin: Songs of Hope and Desiren sanoituksista ja sävellyksistä vastaa vain Manna itse.

Lahjakkuus loistaa myös yhteistyökumppanivalinnoissa. Joensuu 1685:n Mikko Joensuun tuotantoapu kalpenee ainoastaan hänen yltiötyylikkäälle kitaransoitolle.

”Suomen The Jesus and Mary Chainin” nokkamiehen säröstä riisuttu revittely antaa tilaa levyn varsinaiselle tähdelle, jonka laulu ansaitsee valokeilansa.

Kaikesta omaehtoisuudestaan huolimatta Manna tuo toisinaan mieleen niin Karen O:n kuin Beth Dittonkin, varsinkin alkupuolen Truth Songilla ja Holy Dirty Gamella.

Merkittävin ero kansainvälisiin kanssasisariin löytyy sovituksista, jotka ovat ajattomampia kuin verrokkien nimituottajien kanssa hiomassa nykytuotannossa. Liika kliinisyys karkottaa, kun taas viimeistelemättömyys viehättää.

Mannan laulut olisivat voineet syntyä 2000-luvun Helsingin sijasta 1970-luvun New Yorkissa. Kokonaisuutta kuvastaa hyvin se, että keikkalainana soitettu Johnny Thundersin You Can't Put Your Arms Around a Memory istuisi albumille täydellisesti.

Ei edes blogit herättänyt Some Boys, Some Girls kuulosta enää tyylirikolta.

Elektroton albumiversio pukee Mannan perinteikästä rock-ilmaisua siinä missä ylisuuri ruutupaita mikrokokoisia farkkushortseja. Op:l Bastardsin Timo A. Kaukolammen kanssa työstetty single puolestaan kuulosti hitiltä, jota Anniekin kaipaisi.

Mannan puolituntiselle levylle sen sijaan kaipaisi vain lisää pituutta.

Lisää luettavaa