McDonald Michael – Finally

Julkaistu:

Suomen sadcoren virstanpylväs.

Jossain Helsingin melskeen keskellä on paikka, jossa nämä intiimin kauniit ja surumieliset laulut ovat syntyneet. Mahdollista, joskin ehkä liian ilmeistä on se, että paikka sijaitsee Punavuoressa, mistä tuntuu löytyvän paljon Michael McDonaldin hengenheimolaisia.

Vaikka Michael McDonald on lähtöisin Yhdysvalloista, yhtäläisyyksiä Doobie Brothersista ja Steely Danista tuttuun täyskaimaan ei juuri löydy. Finally kuulostaa enemmänkin Big Starin surullisen hahmon ritarin Chris Bellin melankoliselta soololevyltä I Am the Cosmos tai saman yhtyeen toisen nurjan hahmon, Alex Chiltonin dominoimalta Big Starin kolmannelta levyltä, Sister Loversilta. Kolmas kiinnekohta voisi olla Jon Auerin viimevuotinen Songs from the Year of Our Demise ja neljäs Red House Painters.

Levyn nimi viittaa kuitenkin siihen, että tämän Montevideossa ja Treeballissa soittavan kitaristin työ on ollut pitkä, eikä ihme: McDonald on soittanut lähes kaiken levyssä kuuluvan ja vieläpä omien sanojensa mukaan veden alla.

Olivat sessiot märkiä tai eivät, levy kuulostaa loistavalta. Äärimmäisen intiimi ja hallittu äänikuva on pehmeän akustisvetoinen, ja stemmat hivelevät korvia. Homma pidetään kuitenkin yksinkertaisena, ja kappaleilla on oma äänensä.

Ja mitä kappaleita! Alisonin taivaallinen kertosäe ja Carmelinan hellä hively välittävät rakkauden korkeaa veisua. Crushissa falsettilaulu tuo mieleen Neil Youngin Harvest Moon -levyn. Only in My Mind helkyttelee kauniisti. Losing You taas on toteavassa karmeudessaan sydäntäraastava tunnustus. I Go Blindin kertosäe vie jalat alta, ja Grandmotherin akustinen yksinkertaisuus täydentyy Big Starin The India Songin mieleen tuovalla, komealla itämaisella jousiriffillä. Levyn päätteeksi A Song to Sing nostaa ilmaan eikä päästä alas.

Kappaleiden maailma on pieni. Se rajoittuu perhepiiriin ja partnereihin. Sanoitukset ovat yksinkertaisia mutta välillä hiukan kryptisiä. Sanoista on välillä vaikea saada selvää, mutta enimmäkseen surumielinen tunne välittyy. Levyssä on hartautta, joka muutamaan otteeseen lähestyy hengellisyyttä. Tai sitten vaikutelmani johtuu vain taivaallisista kertosäkeistä.