Isolla äänellä, pienillä tarinoilla
Joensuusta maailmalle lähtenyt Melankolics on surumielinen mutta pystypäinen
voimapop-yhtye, jonka iso soundi on hyvinkin sukua sellaisille brittiyhtyeille kuin
The Waterboys, Doves ja Oasis. Kotimaisista verrokeiksi asettuvat helposti Lemonator ja Office Building – sekä Good Evening Manchester, jonka vanhimmat meistä saattavat muistaa.
Viulu ja akustiset kitarat värittävät Melankolicsin soundia sopivasti, mutteivät liikaa. Juha-Petri Koposen laulu on riittävän vahvaa tämäntapaiseen majesteettisuuteen, ja biisit ovat enimmäkseen genren suomalaisaatelia. Malliksi sopii katsastaa vauhdikas avaus Average Man from Mars, oasismainen voimaballadi Never Meant to Last, hyvin kasvava Happy Now? tai hypnoottinen Tranquilizer Dream.
Levy kärsii hiukan joidenkin biisien kuluneista melodioista ja tavanomaisista teksteistä, mutta oma soundi, mietityt sovitukset ja määrätietoisuus nostavat kokonaisuuden niukasti erittäin hyvästä loistavan puolelle.