Irie!
Suomeen on kasvanut viime vuosien aikana vahva ja eläväinen reggaeskene. Kansainväliset starbat käyvät tasaisesti heittämässä keikkaa, ja kotomaisten bändien taso on kova. Ja mikäs siinä, pitkät talvet soveltuvat hyvin kurinalaisten bassolinjojen jumitteluun sekä aurinkorytmien tapailuun.
Tällä levyllä tuo osaaminen tuo itseään hyvin esiin, ja nimitiputtelu sopiikin tähän väliin: Finnish Horns, The Flexatones, Puppa J, Kalevi Louhivuori ja muutamia muita ovat laittaneet aikaansa tälle Momo Catin debyyttisoololle.
Momo Cat, eli Marokosta Suomeen muinoin muuttanut Quiat Mohammed, laulaa luikautteli taannoin muiden muassa Soul Captain Bandin riveissä. Miehen musiikki on vanhan liiton rootsia, jossa on groovya soundia ja paljon ilmaa. Päässä kasvavat antennit, jotka tutkailevat ympäröivää maailmaa, josta sitten laulamaan.
Lyriikat ottavat kantaa englanniksi, ranskaksi ja arabiaksi. Loppupuolella kaikuu muutama dub-versio, which is nice. Vaikka tässä mennään perinnetietoisessa hengessä, soundimaailmaan oli toivonut löysempiä ranteita ja akuuttia irrottelua, koska nyt kokonaisuus uppoaa tasapaksuisuutensa vuoksi hieman itseensä.