Loputtomilta tuntuneiden lamavuosien jälkeen saamme toisen pätevän Oasis-levyn putkeen.
Seitsemäs Oasis-tuotos Dig Out Your Soul jatkaa bändin uutta tulemista. Kolmen kohtuupaskan kokopitkän jälkeen olin jo valmis luovuttamaan rääväsuisten manchesterilaisjässien suhteen, mutta elinvoimainen Don’t Believe the Truth (2005) sentään toimi hyvänä särkylääkkeenä 90-luvun merkittävimmän brittibändin jomottavaan oireiluun.
Nyt krapula on vihdoin poissa ja juhlat näyttävät jatkuvan raukean nousujohteisella toisen päivän kännillä.
Samalla Oasis näyttää myös hamuavan alansa uudisraivaajien joukkoon. Lätty nimittäin heitettiin kuunneltavaksi MySpaceen viikkoa ennen virallista julkaisupäivää. Ja oma levymerkkikin porskuttaa edelleen.
Oasis on astunut viime vuosina lähemmäs demokratiaa kitaristi Noel Gallagherin osin hellitettyä tyrannin asemastaan. Vuodesta 1999 mukana olleet kitaristi Gem Archer ja basisti Andy Bell ovat kumpikin saaneet tungettua levylle yhden biisin. Keulassa kukkoilevan Liamin nimiin menee kolme kappaletta ja loput kuusi ovat Noelin käsialaa.
Rouhea Dig Out Your Soul tarjoilee juuri sitä, mistä bändi jo ehti fanejaan varoitella. Albumilla kuullaan sopivassa suhteessa psykedeelistä hippeilyä ja tanakkaa Oasis-groovea.
Melodisesti bändi ei ole briljanteimmassa iskussaan, mutta levy rockaa kelvollisesti, ja se on pääasia. Esimerkiksi single The Shock of the Lightning on ihailtavan räkäistä ja määrätietoista Oasis-tykittelyä. John Lennonin haamu hiiviskelee Liamin muotovalioslovarissa I’m Outta Time. Noelin komeasti tulkitsema Falling Down taas on kaikessa kohtalokkuudessaan varovainen askel uuteen suuntaan.
Mutta vanhassa on vara parempi. Kuten vaikkapa Bag It Up -biisin jousipaisutukset muistuttavat, beatlesit ovat näille sälleille edelleen ne suurimmat epäjumalat. Siitä huolimatta, että esimerkiksi Black Rebel Motorcycle Club on saanut Oasikselta julkisia kehuja.
Juurevasti muriseva Dig out Your Soul ei siis ole erityinen uusien aarteiden arkku, mutta levy kuulostaa tarpeeksi paljon Oasikselta, ja useimmille se riittää.
Oasis saattaa olla yksi viimeisistä suurista rockyhtyeistä, joista oli todelliseksi ilmiöksi. Nauttikaamme meiningistä vielä näin jatkoajallakin.