Petterin edellistä vähemmän kokeileva uutuus.
Ruotsiräpin kuningas Petter jatkaa tarkkaa ja tiivistä julkaisutahtiaan. Vaikka levymyynnit ovat tipahtaneet lähes kymmenesosaan uran alkutaipaleen megatahdista, hän ei tee musiikkia paniikkinappula pohjassa.
Kaikesta kuulee, ettei Petter pukkaa levyjä ulos vain koska on pakko. Mittavan uran tehneen räppärin tekemisissä on aina suunnitelmallisuutta, ja levyt ovat poikkeuksetta ehjiä kokonaisuuksia. Niin myös tällä kertaa.
Jos edellinen levy P (2006) oli rajojen ja tyylien kokeilua, God Damn It keskittyy enemmän Petterin perusosaamiseen eli melodiseen, tarinalliseen, tanssittavaan ja kevyesti melankoliseen laaturiimittelyyn.
P-levyn synkkyys teki niin suuren vaikutuksen, että God Damn Itin kevyempi sävy ei biisien tarttuvuudesta huolimatta toimi yhtä hyvin. Laatutyötä tämä kuitenkin on, ja siitä pitää palkita, vaikkei albumi Petterin parhaimmistoon nousekaan.