Kylmäpuristettua kevytheviä.
Timo Tolkin rauta hehkuu punaista. Kun päätös Stratovariuksen lakkauttamisesta kristallisoitui, hän oli jo säveltänyt kappaleet aiottua uutta studiolevyä varten. Nämä siivut esitellään nyt kitaraniekan uuden projektin, Revolution Renaissancen voimin.
Bändiksi tätä on nimittäin paha nimittää. Levyn kymmenellä kappaleella äänijännettään kurittavat sellaiset laulajat kuin Pasi Rantanen, Michael Kiske ja Tobias Sammett. Kovia hemmoja kaikki, juu, mutta korva hakee Kotipeltoa joka käänteessä.
Kappaleet sinänsä eivät esittele mitään uutta: ne ovat powerliidulla väritettyä sooloheviä. Väliin luikautetaan valittava balladi, sitten hypätään taas ratsun selkään. Soitto kulkee studiomuusikkomaisen virheettömästi, soundit ovat tarpeeksi suuret ja virvelissä on genrelleen tyypillinen mahtipontinen hallikaiku.
Vaikka tämä kevythevi kuulostaa ihan kivan kesäiseltä, kumman kylmäpuristettu lemu siitä irtoaa. Odottelen innolla Saanan saapumista.