Robyn: Body Talk pt 1 – Puolet hyvää, puolet huttua

04.06.2010

”Ruotsalaispopparin Body Talk -levysarjan ensimmäinen osa on hyvin kaksijakoinen albumi”, kirjoittaa Samuli Knuuti arviossaan.

Teksti: Samuli Knuuti, kuva: Lewis Chaplin

Robyn: Body Talk pt 1
Konichiwa

En tiedä kumpaakohan harmittaa tällä hetkellä enemmän: Christina Aguileraa vain Robynia, jotka yhtä aikaa sattuivat ajatukseen syntyä uudestaan robotteina – Robyn Fembot-singlellään ja Aguilera Bionic-albumillaan.

Itse levyillä onkin sitten maailmojen ero. Siinä missä Aguileran albumi on turvonnut ja itsestään epävarma behemotti, Robynin albumi on linjakas ja niukka, melkein viaksi saakka.

Body Talkeja ilmestyy siis tänä vuonna kaksi lisää. Joukon ensimmäinen on hyvin kaksijakoinen levy.

Ensiksi meillä on kuusi virtaviivaista ja linjakasta elektropopraitaa, ja lopuksi kaksi akustisempaa esitystä, joista jälkimmäinen Jag vet en dejlig rosa on krumeluuriton uusioversio vanhasta kansanlaulusta.

Paras materiaali löytyy kuitenkin siltä sätkivältä puolelta. Dancing With Myself ja Cry When You’re Older ovat molemmat pieniä klassikkoja: perieurooppalaista tanssipoppia, joiden soundien ultramodernius on viehättävässä ristiriidassa sanoitusten ja tunnelman kanssa.

Tämä on popmusiikkia ajalta ennen syntiinlankeamusta, ennen kuin ylikorostetusta seksuaalisuudesta tuli kaiken kaupallisen popmusiikin perusta.

Samoin Robynin värisevässä äänessä on hurmaavaa vilpittömyyttä, joka ilahduttaa näinä maneereihinsa tukehtuvien r’n’b-diivojen aikana.

Diplon tuottama Dancehall Queen on myös yksi kohokohta: sekoitus dubia, ja kuten Robyn itse asian muotoilee, ”Ace Of Basea jos Ace Of Base olisi hyvä”.

Myöskään kappaleen nimen alluusio ABBAn Dancing Queeniin ei ole aivan hatusta vetäisty.

Kun yhtälöön lisää vielä kauniin Hang With Men, kasassa on puolikas erinomaisesta albumista. Loput neljä kappaletta ovat kuitenkin sen verran kertakäyttöisempiä, että puuttuvaa puoliskoa joutuu etsimään niiltä kahdelta pian tulossa olevalta Body Talk -albumilta.

Kun Robyn on tätä nykyä oman levy-yhtiönsä rouva, ehkä tämä oli tarkoituskin.

Arvio on julkaistu Rumbassa 9-10/10

Lisää luettavaa