”Saksisiskojen luova tenkkapoo synnytti lopulta seksikkään tanssilevyn”, sanoo Tomi Nordlund arviossaan.
Teksti: Tomi Nordlund, kuva: Universal Music
Scissor Sisters: Night Work
Universal
Newyorkilaisen Scissor Sistersin kolmatta albumia ehdittiin synnytellä puolitoista vuotta, kunnes yhtye tajusi olevansa tyytymätön aikaansaannoksiinsa. Samaan syssyyn rumpali Paddy Boom jätti yhtyeen.
Tasan vuosi sitten bändi palasi studioon mukanaan uusi rytmittäjä ja muun muassa Madonna-yhteyksistään tuttu tuottaja-muusikko Stuart Price, joka osallistui myös biisien kirjoittamiseen.
Käsillä on Scissor Sistersin tähän asti kiihkein ja särmikkäin levy. Neljän vuoden takaiseen Ta-Dah! -hittikiekkoon verrattuna Night Work kuulostaa selvästi vaarallisemmalta ja ärhäkämmältä.
Sointi on hieman entistä elektrompi, mutta värikkäästä glampopista ja klassisesta peilipallodiskostakaan ei ole luovuttu.
Scissor Sisters on kuvaillut New Yorkin gay-klubeille taluttavaa Night Workiaan superseksikkääksi levyksi. Kannessa komeilevien tiukkojen pakaroiden lisäksi tästä kielivät biisin nimet, kuten Harder You Get, Skin This Cat ja Any Which Way.
Jälkimmäisessä bändin toinen laulaja Ana Matronic maanittelee ja härnää: ”Take me anyway you like it, in front of your fireplace, in front of your yacht, in front of my parents / I don’t give a damn, baby just take me any which way you can!”
Tällä kertaa viisikko on nimennyt vaikuttajikseen muun muassa Frankie Goes To Hollywoodin, syntetisaattorivelho Giorgio Moroderin ja jopa ZZ Topin. Ylipäänsä levyllä ammennetaan vallattomasti niin 1970- kuin 80-luvusta.
Paikoin meininki on silkkaa Bee Geesiä, mutta vaikkapa Sex And Violence alkaa jo taipua saksalaisesta Modern Talkingista muistuttavaksi halvaksi eurodanceksi.
Levyn kohokohdaksi nousee ykkössinglenä julkaistu kauniin ylevä Fire with Fire. Jake Shearsin hienosti tulkitsema kappale on levyn tyylipuhtain pophitti.
Bändin hyvällä tavalla pinnalliselta kuulostavan diskopop-levyn päättää kuusiminuuttinen kasarijötkötys Invicible Light, jolla vierailee itse sir Ian McKellen. Ja levyn kansikuvanhan on napannut 1970-luvun newyorkilainen kohuvalokuvaaja Robert Mapplethorpe.
Jukka Takaloa lainatakseni, Scissor Sistersin maailmassa jokainen on vähän homo.
Arvio on julkaistu Rumbassa 9-10/10.