Emopunkia ilman kohokohtia.
So Called Planin jäsenet voivat onnitella toisiaan. Yhtye on tehnyt toisella levyllään hienoa työtä. December Turns to Fall sisältää hyvin soitettua ja ihan kivaa melodista punkrockia, jonka rajuimmat vaikutteet on pehmennetty pois kuuluvista.
Johtuneeko sitten laatutuotannon aikaansaamasta särmättömyydestä vai yhtyeen valitseman linjan tiukkuudesta, että levyn kohokohtia saa hakea. December Turns to Fallia on toki helppo kuunnella. Levyn tahdissa voi helposti hoitaa vaikkapa arkisia askareita tai vain viettää aikaa. So Called Planin rankkuus on näennäistä, sillä musiikki ei pysäytä tai liiemmin säväytäkään.
Avauskappale December lupaa paljon, eikä levy varsinaisesti kuulijaansa petäkään. Meno jatkuu kappaleesta toiseen samanlaisena herkkien tunteiden sävyttämänä ja nopean temmon rytmittämänä rockauksena. Kiipparein maustettu Zer0 ja hempeän mahtipontinen The Ghost poikkeavat jossain määrin linjasta. Tasalaatuinen levy kaipaisi kuitenkin muutaman terävän koukun lisää tehdäkseen vaikutuksen.