Sokka irti ja käsiin räjähti.
Stereophonicsin laulajakitaristi Kelly Jones paljasti tuoreessa Mojossa kaikkien aikojen suosikkilevykseen AC/DC:n Highway to Hellin, mitä ei tätä levyä kuuntelemalla välttämättä uskoisi. Toki Kelly haluaa olla niin rock kuin walesilaiselle vain mahdollista on, eikä itsensä toistaminen varsinaisesti pahe ole, mutta ei tämä löysähkö rock oikein sykähdytä.
Avausraita Soldiers Make Good Targets on ilmeisen poliittinen, oikein sireeneillä höystetty. Ensimmäisenä maistiaisena julkaistu Bank Holiday Monday on puolestaan ainoa kappale, jonka aikana Jonesin ääni ei ala ärsyttää. Vapaapäivästä kertova biisi on kuitenkin niin bryanadamsmainen, että ei sitä julkisesti kehtaisi hoilottaa.
Pull the Pin ei ole sinänsä huono levy, mutta jokin tässä mättää. Itse asiassa tämä taitaa olla ainoa Stereophonicsin levy, jonka olen koskaan kuunnellut alusta loppuun yhdellä istumalla, mutta se kertoo enemmän työmoraalistani kuin levyn mahdollisesta hyvyydestä. Kokeellisempi Stereophonics kiinnosti enemmän kuin pöyhkeän rockin paluu.