Mysteeriksi jäävä ainesosa pilaa brittiläisen retropoptrion sopan.
The Shortwave Setin toisen albumin pitäisi kaiken järjen mukaan olla taivaan mannaa kokeellisen retropopin ystäville. Tuottajana on toiminut Danger Mouse, joka Gorillazin ja Gnarls Barkleyn levyillä todisti ymmärtävänsä paljonkin popin päälle. Jousisovitukset on puolestaan loihtinut Van Dyke Parks, jonka nimen mainitseminen saa Beach Boys -fanipojat kiihdyksiin.
Yhtyeen melodiat taas kuulostavat siltä, kuin ne olisi valmistanut levyn otsikon mukainen laite. Ne ovat täynnä auringonpaistetta ja hyvää mieltä, ja suurin osa niistä muistuttaa jotain aikaisemmin kuultua – todennäköisesti jotain, jonka alkuperä on 60-luvun lopulla. Danger Mouse ei monien hiphopin puolella kannuksensa ansainneiden tuottajien tapaan kadota kappaleiden ydintä hälyyn tai leikittele sillä, vaan pitää melodiat pinnassa.
Jostain syystä Replica Sun Machine ei kuitenkaan sykähdytä. Now Til ’69:n autenttisesti tamppaava glamrock ja Yesterdays To Comen modernisoitu orkesteripop ovat hienoja suorituksia, mutta levyn pyörittyä loppuun lauluja ei tule ikävä, merkillistä kyllä.