Sointuja Saharasta
Musiikinharrastajan tietoisuuteen putkahtaa aina silloin tällöin hiukan erikoisempiakin tuttavuuksia. Juuri tällainen tapaus on parhaillaan suosiotaan voimakkaasti kasvattava Malilainen tuareg-heimon jäsenistä koostuva Tinariwen.
Läpimurtoa ei ole ainakaan haitannut se, että bändin faneiksi ovat tunnustautuneet muiden muassa Thom Yorke ja Robert Plant. Eksoottisuutta lisää myös se, että osa yhtyeen jäsenistä on toiminut itsenäisyystaistelijoina.
Jo 1980-luvulla toimintansa aloittanut yhtye julkaisi ensimmäisen albuminsa vasta vuonna 2001. Tällä yhtyeen neljännellä levyllä on palattu alkuaikojen perusasioihin hiukan kokeellisemman ja urbaanimman Aman Imanin jälkeen.
Tinariwenin musiikkia voi kuvailla vakavanoloiseksi ja mietteliääksi bluesiksi, jossa kitarat kutovat rauhallista verkkoa aavistuksen monotonisella soinnilla.
Laulu kulkee melkein samaa rataa, mutta naislaulajien panos tuo äänimaisemaan rikkautta. Parhaimmillaan bändi pystyy luomaan liki maagisen tunnelman, kuten Tenhert ja Chegret todistavat.
Kokonaisuudessaan Imidiwan: Companions on komea, tinkimätöntä arvokkuutta huokuva teos.