Melankolian airueet palaavat hienolla levyllä.
Vuonna 2003 julkaistun Waiting for the Moonin jälkeen Tindersticksin suunnalta ei ole muuta kuulunut kuin laulaja-kitaristi Stuart Staplesin muutama hyvin vastaanotettu soololevy. Siksipä yllätys on hieno, kun the Hungry Saw paljastuu yhdeksi bändin parhaista levyistä. Mikään ei toki ole muuttunut – Tindersticks on edelleen se sama romanttinen ja masentunut jäärä, joka viihtyy melankolisessa olotilassaan.
Mukana on kaikki elementit, joista bändi tunnetaan: hiljainen mutta särmikäs sähkökitara, hissutteleva rytmi, Staplesin omankuuloinen baritonilaulu sekä ennen kaikkea surullisen toteava tunnelma. Silti sedät suorastaan hassuttelevat pariin kertaan: The Flicker of a Little Girl on herttainen 60-luvun kukkaispoppis, ja levyn instrumentaaleissa mennään psykedelian puolelle, jopa yökerhotunnelmiin. The Organist Entertains voisi melkein olla Viscontin Kuolema Venetsiassa -leffasta.
Kokonaisuus on tasaisen vahva, mutta pehmeiden torvien Yesterdays Tomorrows, toiveikas valssi Feel the Sun sekä pitkien linjojen The Turns We Took muodostuivat heti rakkaimmiksi raidoiksi.