Heittelehtivän uran jälkeen Tricky palaa melko onnistuneesti lähtöruutuun.
Adrian Thawsin eli Trickyn ura on ollut kummallinen laskusuuntaan pyörivä möykky. Debyyttialbumi Maxinquayen jälkeen koko maailma oli möreä-äänisen profeetan käsissä, mutta sen sijaan hän päätti sulkeutua itseensä ja tehdä albumeja omista sisäisistä demoneistaan.
Kun sisäänpäinkääntynyt häröily ei enää vienyt minnekään, Tricky päätti tehdä ilmaisustaan helpompaa. Tuloksena oli Juxtaposen ja Blowbackin kaltaisia albumeja, joiden popahtavuus on varsin väkinäistä.
Knowle West Boy uskottelee jo nimellään, että Tricky on palannut juurilleen. Kappaleet kertovat hänen lapsuutensa maisemista, ja soundi on ysäreintä sitten Maxinquayen.
Muutamalla biisillä Tricky väläyttelee osaamistaan. Avausbiisi Puppy Toy saa jopa innostumaan. Myös Council Estate toimii nyrjähtäneessä lähestyttävyydessään. Kuvaavaa kuitenkin on, että kun Tricky uransa alussa coveroi Public Enemyä, nyt
on vuorossa Kylie Minogue. Slow-cover ei todellaakaan tee samanlaista vaikutusta kuin Black Steel aikoinaan.
40-vuotias Tricky palaa juurilleen, mutta on matkan varrella menettänyt nuoren Trickyn kyvyn paljastaa itsensä kuulijalle.