Tuomo – Reaches Out for You

Suomisoulin suurvisiiri on toisella soolollaan vielä ensimmäistäkin kovemmassa iskussa

Tuomo Prättälän soolodebyyttiä My Thingiä pidetään kaikkien aikojen parhaana suomalaisena soul-julkaisuna. Lukuisissa muissakin kokoonpanoissa vaikuttava Prättälä on siksi haastavan paikan edessä: Miten parantaa täydellisestä?

Ratkaisu on tietenkin se, että kaavaa pitää hieman muuttaa. Näkyvin muutos on heti nimessä. Tällä kertaa Tuomo kurkottaa kohti kuulijaa, kun ensimmäisellä kerralla hän lauloi ”omasta jutustaan”.

Koskettavuus on Tuomon musiikin suurin vahvuus vastapainona sille, että suomalainen soul on oikeastaan aina tyylitietoisesti soitettua, mutta liian kilttiä ja teflonista koskettaakseen sielua. Reaches Out for Youta kuunnellessa tulee heti selväksi, että vahvuus on yhä tallella. Tuomo laulaa edelleen lähinnä naisista, ja siitä millaisia tunteita naiset hänessä aiheuttavat.

Tuomo ei etsi biisien aiheiksi äärimmäisen raastavia tunteita, vaan arkipäiväisempikin käänne riittää. Näin syntyy esimerkiksi Good Nightin tapainen herrasmieshelmi: biisi humalaisen tytön kotiin taluttamisesta, motiivina huolenpito. Tällaisessa tapauksessa Prättälä antaa suukon poskelle ja lähtee himaan. Kun hän sitten käsittelee suurempia kysymyksiä, hän tekee sen viehättävän vilpittömästi, kuten Ordinarylla. Epäilen tosin, että näin upealla äänellä laulava ihminen ei voi olla aivan tavallinen.

Nopeita, tanssittavia biisejä on tällä kertaa hieman vähemmän. Hurjimmillaan Tuomo ja bändinsä ovat The Grantissa, josta tulee mieleen vaikkapa Sly and the Family Stonen hurjastelut. Muuten kuljeskellaan edelleen Stevie Wonderin ja Bill Withersin jalanjäljissä. If It Doesn't Hurt tosin niiaa myös 80-luvun Prince-balladien suuntaan. Kappale on runsaudessaan levyn parhaita.

Aluksi tuntui, että Reaches Out for You ei ole aivan yhtä hyvä hyvä kuin My Thing. Tunne selittyy ehkä yllätysmomentin puuttumisella, My Thing kun pääsi aikoinaan yllättämään täysin puskista. Kokonaisuutta arvioiden Reaches Out for You kuitenkin voittaa edeltäjänsä monella tasolla. Sovittajana ja säveltäjänä Tuomo on saanut lisää rohkeutta, ja tyyliskaalan laajentaminen tekee kokonaisuudelle hyvää.

Reaches Out for You ei ole niin haavoittuvainen ja herkkä kuin My Thing, mutta muuten kakkoslevy jättää edeltäjän varjoonsa. Toivottavasti albumi vie Tuomon yhä laajemmalle yleisölle myös ulkomailla. Täydellisen hienoa musiikkia.