Ei uutta uusiojälkipunkin tumman taivaan alla. Entä sitten?
Rockissa on aina suhtauduttu kaksinaismoralistisesti omaperäisyyteen. Ei ole hyväksyttyä kritisoida viimeisimpiä kolmen soinnun autotallirockareita, punkräyhän tekijöitä tai bluesin kierrättäjiä oman äänen puuttumisesta, sillä heidän musiikkinsa pointti onkin usein juuri ikiaikaisen perinteen tuominen nykypäivään. Toisinaan taas omaperäisuuden puutetta pidetään suurimpana mahdollisena syntinä.
Näin on käynyt myös White Liesille, vaivoin kaksikymppiselle brittitriolle, jonka esikoisalbumi on tätä kirjoitettaessa sekä Englannin listaykkönen että kyynikkojen vihan kohde numero yksi.
Totta onkin, ettei White Liesilla juurikaan omaa ole. Avausraita Death on niin Echo & The Bunnymenia, että jos sulkee silmänsä, voi nähdä Jake Gyllenhaalin ajavan sen tahdissa Donnie Darkon alussa polkupyörällä uneliaan pikkukaupungin halki. Toisena tuleva nimiraita tuo puolestaan mieleen Editorsin An End Has a Startin tekstiltään, tempoltaan ja rakenteeltaan.
Lisää on tulossa: From the Stars on silkkaa Tears for Fearsia niiltä ajoilta, jolloin musiikkivideota ei voinut kuvata ilman tuulisia kukkuloita. E.S.T. heittää mukaan keitokseen Depeche Moden, Farewell to the Fairground Bowien Ashes to Ashesin ja albumin kohokohta Nothing to Give on sellaisen Ultravox-fanin käsitys Scott Walkerista, joka ei ole koskaan kuullut Scott Walkeria.
Tavallaan olisikin perusteltua rankaista White Liesia kaikesta tästä läiskäisemällä heille kaksi palloa, mutta se olisi myös valheellista, sillä tasavahvuudessaan ja kappaleiden tasokkuudessaan levy tempaa mukaansa jokaisen mahtipontisen 80-lukulaisen syntikkarockin ystävän. Ehkä bändin jäsenten nuoruus auttaa, sillä liki jokaisesta kappaleesta kuultaa läpi tekemisen into, aivan kuin he itse olisivat keksineet kaiken tämän.
Kun vielä sanoitukset epäonnistuneine kidnappauksineen ja itseään testamentissa täytettäviksi vaativine vanhempineen ovat omassa genressään kekseliään makaabereja, White Liesiin voi sortua – ja kirjoittaa positiivisen arvion sortumatta valkoisiin valheisiin.