Naistenlehdet vaviskaa! Kalifornian uusin rock’n’roll-sydäntenmurskaaja Ariel Pink puhuu suunsa puhtaaksi miehistä, naisvihasyytöksistä ja monen naisen rakastamisesta.
Teksti: Oskari Onninen , kuva: Jeremy M. Farmer
Lyhyenläntä losangelesilaisrokkari Ariel Pink, 34, sai vihdoin niskalenkin komeammistaan. Elokuussa viimeisimmän albuminsa Mature Themesin yhdessä Ariel Pink’s Haunted Graffiti -yhtyeensä kanssa julkaissut muusikko julisti syyskuun Wire-lehdessä beta-urosten vallankumouksen alkua. Valta on siirtynyt hänen mukaansa yltiömaskuliinisilta alfauroksilta feminiinisemmille ja tunteikkaammille miehille, joilla on lihasten sijaan järkeä päässään.
Brittimedia The Quietuksen kirjoittaja Joe Kennedy koki tämän ahdistavaksi. Hän kirjoitti esseessään koko beta-urosvallankumouksen olevan pohjimmiltaan misogyyninen ja miesten tapa purkaa teini-iän tyttötraumojaan naisten kustannuksella.
Nyt, Ariel Pink, on vastaväitteen paikka. Oletko naisvihaaja?
”Luin tuon artikkelin, mutta ihmettelin, miksi minut liitettiin siihen. Se tuntui nololta. Haluan olla beta-uros, seksuaalisesti turhautunut ja misogynisti. Itse asiassa kaikki miehet ovat täynnä itseään, jos he väittävät olevansa sisimmässään jotain muuta. Samoin naiset luulevat miehistä liikoja, jos he odottavat miehiltä jotain tätä enemmän.”
”Se on yhteinen salaliitto, enkä tiedä onko siinä mitään hyvää. Yhtä perseestä me olemme sukupuolesta riippumatta.”
Pink kertoo pohtineensa tätä aihetta paljon sen jälkeen, kun hän erosi pitkäaikaisesta tyttöystävästään, lo-fi-poppari Geneva Jacuzzista puolisentoista vuotta sitten sitten. Eron jälkeisessä seksuaalisen turhautumisen tilassa syntyi myös Mature Themes.
Näihin aikoihin Pink tapasi myös uuden tytön – tai siis harrasti seksiä tämän kanssa – ja huomasi muutaman päivän myöhemmin olevansa rakastunut.
”Se oli seksuaalinen temppu. Se tyttö vietteli minut, koska me miehet olemme niin vietävissä pelkän seksin avulla. Seksi on miehille motiivi kaikkeen. Kun löydämme jonkun ja haluamme mennä naimisiin tämän kanssa, se on vain tekosyy pitää huoli siitä, että vieressä on koko ajan joku, jota panna”, Pink laukoo.
”Avioliiton pitäisi liittyä kivaan asiaan nimeltä rakkaus, mikä on kiva ajatus. Todellisuudessa se on kuitenkin sopimus vain yhden tyypin panemisesta. Eikä kukaan halua panna vain yhtä ihmistä loppuelämänsä ajan – ainakaan kukaan mies. Naiset ovat eri asia, sillä heitä ei ohjaa samalla tavoin sisäinen tarve seksiin ja orgasmeihin.”
Arielin sisäisiä tunnemyrskyjä ei vähennä ainakaan se, että Geneva Jacuzzi oli vastikään pyytänyt häntä palaamaan yhteen kanssaan. Ennen sitä Ariel kertoo yrittäneensä pitää välit kunnossa Genevan kanssa ja purreensa huulta kaiken sen ajan, kun Genevalla oli toinen mies.
”Mutta nyt olemme jälleen pari!”, hän toteaa ääni kirkastuen.
”Olen aina rakastanut Genevaa, ja nyt meillä on toivottavasti aivan uusi keskinäinen ymmärrys.”
Ooh, onnea teille! Mutta mitä tapahtui tälle toiselle naiselle, johon niin ikään kerroit rakastuneesi?
”Äitikompleksistani johtuen minun pitää pystyä puhumaan aivan kaikesta ja kertomaan mitä haluan suhteelta, tai tunnen oloni hyvin epärakastetuksi. Niinpä jouduin kertomaan Genevalle, vaikka se pelottavaa ja jopa julmaa olikin, että rakastan myös tätä toista naista ja haluan jatkaa suhdetta.”
Nyt Geneva Jacuzzi lähtee kiertämään Ariel Pink’s Haunted Graffitin lämmittelijänä maailmaa, aivan kuten ennenkin, joten kaikki vaikuttaa olevan hyvin.
Ariel puolestaan on enemmän sujut itsensä ja seksuaalisuutensa kanssa kuin koskaan.
Minkä sitä mies luonnolleen voi.
Artikkeli on julkaistu Rumbassa 11/12.