Orgaanisesta kohti koneita – mitä vuoden aikana on tapahtunut, Nopsajalka?

Haastattelussa uuden ep-levyn julkaissut Nopsajalka.

25.11.2016

Nopsajalka julkaisi tänään uuden ep-levynsä Armadan. Nopsajalan edellisestä julkaisusta on kulunut vuosi ja tässä ajassa musiikissaan on tapahtunut muutoksia. Haastattelimme artistia ja samalla selvisi monia uusia mielenkiintoisia puolia. Mitä se reggae-vaihe opettikaan? Kuuntele alta Nopsajalan uusi ep.

Olet tehnyt ep:n pääosin itse. Millainen prosessi tämä oli?
”Aloitin biisien tekemisen noin vuosi sitten. Silloin ei ollut mitään julkaisusuunnitelmaa vielä. Oli vain hauska tehdä biisejä.
Minttuu oli ensimmäinen biisi. Nykäsin sen ihan semi-friistailina purkkiin. Muutaman pikkumuutoksen siihen tein, mutta pääpiirteissään se biisi synty yhden illan sessiona. Nosta mua tuli siihen heti perään ja sillon alkoi olla sellainen tunne, että ollaan jännän äärellä.”

”Lopputalvesta sitten tein päätöksen että työstän viiden biisin ep:n syksyksi. Biisejä tuli kirjotettua kymmenkunta ja juhannukseen mennessä niistä valikoitui noi viisi mitkä siinä on. Elokuussa tuotin ja miksasin ne valmiiksi.”

Tuntuuko, että musiikkia on helpompi tehdä täysin yksinään?
”Joo ja ei. Tavallaan se on helpompaa, kun ei tarvii venailla ketään eikä säätää mitään. Toisaalta muiden kanssa tekeminen on kyllä usein hauskempaa.”

”Vaikka mä käytännössä tekisinkin jonkun projektin kokonaan itse, niin kyllä mä käytän ulkopuolisia korvia siinä prosessissa kanssa.
Soitan paljon kavereille ja kollegoille rakenteilla olevia biisejä ja aistin fiiliksiä siitä.”

”Mulla on useampia projekteja myös muiden artistien kanssa käynnissä tällä hetkellä ja saan siitä myös sitä sosiaalista puolta mun elämään.
Toisaalta jatkossa olisi pyrkimyksenä saada omaanki musaan muita muusikoita ja tuottajia jeesaamaan ja artisteja feattamaan.”

”Tuntuu, että mun ongelma tässä on se, että olen kuitenkin perfektionisti, mutta sitten niin kiltti ihminen etten haluisi astuu kenenkään varpaille. Aina mä rupeen kuitenkin pomottamaan, vaikka ei olisi tarkoitus.”

Julkaisit edellisen albumisi vuosi sitten. Tällä ep-levyllä voi huomata selkeän muutoksen musiikissasi. Mitä vuoden aikana on tapahtunut?
”Musta tuntuu, että sain tolla Mun-albumilla purettua sen aikaisen innostuksen livesoittoon ja orgaanisempaan soundiin. Se oli sellainen parin vuoden periodi mikä johti siihen ettei oikeestaan pystynyt kuuntelemaan koneellista musiikkia enää ollenkaan.”

”Siinä tuli sitten varmaan joku pohja vastaan mikä tietty johti vastareaktioon itsessäni ja heilautti ton mun soundin sitten ihan toiseen ääripäähän. Mulla on kuitenkin sellainen fiilis, että omissa tekemisissä on kuitenkin joku tunnistettava sormenjälki, vaikka musa olisi tehty munniharpuilla ja nenähuilulla.”

Olet puhunut paljon siitä, että et enää tee reggae-musiikkia. Jos palaisit nyt menneisyyteen, niin tekisitkö jotain toisin?
”Kyllä mä välillä teen sitäkin ja välillä voin tehdä jotain ihan muuta. Mun musa ei oo ikinä ollut mikään malliesimerkki reggaesta. Oon aina tehny sitäkin omalla twistillä.”

”Pointti on se, etten halua lukita itseäni mihinkään lokeroon. En halua, että ihmiset puhuu Suomessa reggaesta ja pistää sitten Lupaan olla soimaan. Mulla on niin paljon arvostusta reggae-kulttuuria kohtaan ja niitä ihmisiä kohtaan, jotka oikeesti tekee sitä Suomessa, etten mä rupea sitä hattua omimaan. Se ei olis oikein. Mä oon pop-artisti, jolla on juuret vahvasti sekä suomireggeassa että suomihiphopissa.”

”Jos palattaisi tonne vuosituhannen vaihteeseen, niin mä tekisin kaiken aika samalla tavalla. Mä oon niin kiitollinen siitä että Jukka ja Tommi ja Soul Captain Bandin tyypit ottivat mut mukaan tohon reggae hommaan. Mähän olin vaan fani. En mä kelannu mitään. Ei mulla ollu mitään suunnitelmaa. Jos joku passasi mikin niin mä räppäsin. Periaattessa se tyyli olisi voinut olla melkein mikä tahansa. Diggailin kuitenkin musaa laidasta laitaan. Onneks mä kuitenkin ajauduin tohon. Reggaen avulla olen oppinut kuitenkin toisenlaisen tavan katsoa maailmaa. Ja polttamaan pilveä.”

Tiedotteella kerrot, että ep on ”täynnä väriä, elämäniloa, seksuaalisuutta ja positiivista elämänasennetta”. Jos ep olisi maalaus, niin millainen se olisi?
”Joku Dalin piissi. Tai Yayoi Kusaman installaatio. Venaa kun mä maalaan. Vaikea kuvailla.”

Mitä haluaisit tehdä musiikillisesti seuraavaksi?
”Aika lailla kaikki hyvä musa kiinnostaa. Oman musan suhteen on oikeastaan parikin suunnitelmaa. Ensinnäkin kehittää tota soundia, mikä on Armadalla ja sitten varmaan sen jälkeen jotain uutta ihan uutta kulmaa. Saa nyt nähdä mitä tapahtuu. Joka päivä mä koitan kirjoittaa jotain uutta tai edes tehdä jonkun uuden soundin tai biitin.”

”Niinkuin sanoin mulla on pari projektia nyt päällä. Tekisi mieli tehdä aika monenlaisia juttuja. Jotain hyvää konepoppia olisi kiva tehdä, sitten vaikka jotain nyrjähtäneneempää soundia jollekin iskelmälaulajalle. Ihan jotain kunnon räppiä/träppiä olisi kiva duunaa, joku seikkailunhaluinen rock-levy tuottaa. Sitten haluaisin tehdä jotain diipimpää ambientia ja technoa.”

”Miksaushommat on ihan kivoja kanssa ja sanoitushommissa autan kanssa mielellään. Ulkomailla olisi kiva päästä käymään ja tekee siellä musaa. Kitaransoitto on aika ajoin kanssa tosi kivaa.”

”Joo kyllä mä tajuan ettei tämä elämä ehkä riitä edes noihin. Fuck.”

Oletko ehtinyt fiilistelemään muiden artistien tuotoksia, mitkä kiinnostavat?
The Weekndin uus levy kiinnostaa. Tietty. Tosta Almasta mä tykkään. Kid Cudin tuleva albumi kiinnostaa. Travis Scott on soinut meillä paljon. Schoolboy Q oli tosi kova livenä Circuksessa viime maanantaina (21.11.).”

Lisää luettavaa