Mervi Vuorela vieraili underground- ja kulttiosaston bändeihin erikoistuneilla Fight the Night 2 -festareilla Helsingin Ääniwalli-klubilla ja taltioi kokemuksensa tekstarikeskusteluksi, itsensä kanssa.
Teksti: Mervi Vuorela, kuvat: Sami Turunen (Goblin)
Fight the Night 2
Ääniwalli, Helsinki
13.–14.6.2014
Oli aika, jolloin hallitsin festarijuomiseni. Aika, jolloin festivaaliohjelmaan ympyröimäni bändit olivat ykkösprioriteetti eivätkä kaljanjuonnin lisäarvo. Tämä on tietysti liioittelua, mutta Fight the Night 2:n kohdalla päätin torjua alkoholin aiheuttamat ”tuotantotekniset ongelmat” (lue: muistinmenetykset) tekstailemalla itseni kanssa koko festarin ajan.
Alla oleva tekstarikooste on lähestulkoon autenttinen, joskin olen editoinut ”muutamat” kirjoitusvirheet ja etenkin keskiyön jälkeen lähettämäni viestit. Tämä siksi, ettei suomen kielestä löydy muun muassa sellaisia sanoja kuin jccka, pyokel ja koonnodts.
Taisteluni yötä vastaan siis onnistui. Ainakin melkein.
PERJANTAI
19:38 Rässiliivinen vastaantulija kertoo, että kävelen Sturenkatua väärään suuntaan. Ok ok. Olen käynyt Ääniwallissa aikaisemminkin, mutta joka kerta se tuntuu vaihtaneen paikkaa.
19:56 Jonottaminen on uusi musta! Täällä ei kuitenkaan jonoteta Burger Kingiin eikä Starbucksiin, vaan pimeään tehdashalliin, jonka musiikkitarjonta ei sano 99,9998 prosentille väestöstä yhtään mitään.
20:20 On perjantai 13. ja sen myös huomaa. Ääniwallissa on ollut sähkökatko, minkä seurauksena aikataulu alkaa kusta jo ensimmäisen esiintyjän kohdalla. Lisäksi joku The Psychedelic Warlordsin jamppa on joutunut pikaviisitille sairaalaan. Eipä siinä: tiskille hakemaan neljän euron Heineken.
20:53 Psychedelic Warlords pääsee vihdoin lavalle. Laulaja näyttää mustissa laseissaan ja punaisessa koppalakissaan aivan The Damnedin Captain Sensibleltä. Damn!
20:58 Bändi soittaa kokonaisuudessaan Robert Calvertin levyn Captain Lockheed and the Starfighters. Valehtelisin jos väittäisin tietäväni mistä on kyse. Basso ja kiipparit tulevat kuitenkin kivasti päin näköä. Tulee tämä halvemmaksi kuin meno-paluulento Kuuhun.
20:01 Pekka Streng olisi varmasti löytänyt sisältään portin tällä keikalla.
21:06 Lavalle ilmestyi saksofoni. I’ll get me coat.
21:13 Obnoxious Youth aloittaa baarin puolella. Rumpalin pellit tulevat aivan vitun lujaa. Ja peltejähän tällainen musiikki kaipaa (kaaoksen ohella). Hyvä meno ja asiallinen intensiteetti soitossa.
21:19 Ahvenanmaan kitaristipoika heitti juuri tuopillisen vettä naamalleni. Rock’n’roll.
21:24 Jimi Tenor hengaa Obnoxious Youthin yleisössä. Diggaako Jimi hevistä ja hardcoresta?
21:26 Haluan solistin hapsutakin.
21:47 Master! Master! Master of Pupp… Ei vaan pelkkä Master! Ala jo soittamaan Master!
22:09 Noniin, Chicagon hurjat pääsivät vihdoin lavalle. Death metal is the law!
22:13 Paul Speckmannin vokaalit kuulostavat todella likaisilta. Partakin on kuin Billy Gibbonsilla. Soittaako Master huomenna Kaisaniemessä ZZ Topin lämppärinä?
22:20 En tiedä tätä biisiä, mutta kuulostaa aivan Deicideltä.
22:29 Speckmann naukkailee Jack Danielsilla terästettyä Coca Colaa. Lemmy style or no style at all!
22:33 Onhan tämä kova, mutta miksi ei niin kova, kuin pitäisi olla? Ei leiki, mutta kuitenkin vähän leikkii.
23:11 Vikana biisinä tuli Black Sabbathin Children of the Grave! Unohtakaa, mitä äsken kirjoitin.
23:15 Jumalauta, seuraavaksi Jumalation! Vai onko tämä Forca Macabra? Ei, on tämä Jumalation. Samoja jätkiä, samoja bändejä.
23:21 Nyt on tiukkaa rässiä! Asiallisia riffejä, bassarin mäiskettä ja törkeää myllytystä. Onko nyt niin, että Suomi-bändit pesevät lattiaa ulkomaalaisilla?
00:14 Nyt ei tapahdu yhtään mitään. Goblin kiukuttelee päälavalla monitorisoundeista. Italialaiset.
00:21 Miten yksi Heineken-tölkki voi loppua näin nopeasti? (Ei, tämä ei ollut se ensimmäinen.)
00:32 No niin, Goblin pääsi vihdoin lavalle! Rolandit tuuttaavaat 80-luvun hengessä ja kitarat 70-luvun progen hengessä. Paidat ovat countrya.
00:49 Tästä saisi varmasti helvetisti enemmän irti, mikäli tuntisi Claudio Simonettin ja kumppaneiden soundtrackeja. Itse tiedän vain Tenebren ja Suspirian. Nyt soi Suspiria.
00:54 Nyt lähti kitarasoolo. Ja alkaa lähteä muutenkin! Goblin on paljon härskimpi kuin kuvittelin.
01:01 Eikös nyt pitäisi alkaa Englanti-Italia? Taustaprojision paikka?
00:04 Voisi tätä varmasti pidempäänkin tsiigata, mutta nyt on pakko lähteä Lord Fistiin.
1:08 Toimii! New Wave of British Heavy Metal -riffejä, tiukkoja farkkuja ja hyvällä tavalla käppäinen meno. Voluumikin on noussut alkuillasta.
1:13 Mitä vittua, jätkät soittivat juuri Queen-coverin! Didn’t see that coming. Seuraavaksi sitten Freddie Mercuryn ja Montserrat Caballén Barcelona, ok? Paitsi ei nyt MM-kisojen aikaan. Ei armoa Espanjalle.
1:45 Antichrist vetää muodollisesti hyvän rässikeikan, mutta Jumalation oli kyllä parempi.
1:55 Pakko lähteä pois, I’m sorry.
LAUANTAI
19:27 Ääniwalli on taas hukassa. Törmään puolituttuihin, jotka luulevat tietävänsä paikan sijainnin. Eivät tiedä. Lopulta kysyn neuvoa pyörä-vaunu-lapsi -viritelmän kanssa liikkuvalta hipiltä. Pitää kääntyä vasemmalle ja vielä vasemmalle. Joojoo.
19:35 Ääniwallin edessä ei ole jonoa. Suoraan sisään siis. But beer first.
19:46 Psychedelic Warlords soittaa tällä kertaa Hawkwindin Hall of the Mountain Grill -levyn kappaleita. Nyt minäkin tiedän näitä biisejä!
19:55 Lavalla on perkeleesti soittimia. Kitarat ovat silti pääosassa ja hyvä niin. En kuitenkaan pääse samalle levelille psykedeelisten sodanjumalien kanssa. On liian aikaista.
20:39 Circle alias Stench of Decay aloittaa. Nyt tulee lujaa! Huomenna soivat korvat, mutta ei se mitn, kuten Turo’s Hevi Gee sanoisi.
20:46 Avausbiisi on todella kova! Bändi junnaa samaa nuottia ja antaa biisin (ja volyymin) kasvaa.
20:57 Tai ehkä se ei ollutkaan avausbiisi. En minä tiedä koska nämä aloittivat. Kova biisi joka tapauksessa!
21:10 Oli muuten niin kova biisi, etteivät muut kappaleet enää lähde samalla tavalla.
21:31 Ride for Revenge on laitettu ainoana suomibändinä päälavalle. Syystäkin!
21:39 Primitiivinen black metal kohtaa kokeellisen doomin. En valita.
21:49 Edellisellä Lepakkomiehen-keikalla oli muistaakseni rujompi soundipolitiikka. Toisaalta, ei näillä(kään) soundeilla Bostonia tai Survivoria lämmiteltäisi.
22:09 Mitäsmitäs, baarin puolella aletaan olla melkein aikataulussa. Nyt lavalla Tombstoned.
22:20 Laulaja on ilmeisesti telonut itsensä, koska soittaa/laulaa istualtaan jalka paketissa. Too much weed?
22:31 Doom/stoner-bändit ovat liian usein hiilipaperikopioita toisistaan. Tombstoned ei kuitenkaan sorru ilmeisimpiin Sabbath/Electric Wizard -maneereihin. Plussaa vokaaleista, jotka tuovat mieleen Albert Witchfinderin.
23:19 Mortuary Drape kuulostaa vitun hyvältä! (Tai NortuFrydrspe, kuten tekstiviestissäni lukee.)
23:30 Bändi on sonnustautunut punamustiin kaapuihin ja meikkeihin. Alan olla sen verran humalassa, että naurattaa. Mutta hyvällä tavalla, hei.
23:42 Hullut italialaiset. Hyvä meno. Voisin liittyä tähän seurakuntaan.
00:04 Onko se vaan minä, vai onko näissä biiseissä jotenkin perverssi twisti?
00:13 Salem’s Pot ei lähde yhtään. Köyhän miehen Electric Wizard -apinointia, huonoa avaruustrippailua ja ruotsalaista tuotekehittelyä. Ei jatkoon.
0:51 Chrome aloittaa vihdoinkin. Monitorit taisivat kiusata näitäkin.
0:59 Äkkiseltään tämä kuulostaa paljon hevimmältä kuin levyllä. Missä on The Visitation -levyltä tuttu pervo Santana-kitara ja Television-vammailu?
1:15 No nyt alkaa kuulostaa Chromelta! Todella erikoisia soundikokeiluja ja yleistä häröilyä. Kyllä tällaista psykoosirockia mieluummin livenä kuuntelee kuin kotona erikoisfiiliksissä.
1:31 Toisaalta humalani alkaa olla siinä pisteessä, että Chrome kuulostaa vähän liiankin erikoiselta.
1:42 Malicious Death sopii konservatiiviseen humalaani paremmin. Näiden rumpali taitaa kyllä olla vähän kännissä?
1:43 Aivan sama!
1:50 Summa summarum: bändit soitti ja oli hauskaa! Tekniset ongelmat ja niistä aiheutuneet viivästykset/päällekkäisyydet eivät haitanneet. Jään odottamaan Fight the Night 3:a.