”Mikä täällä haisee, se on jazzii!” – Raportti Ricky-Tick Big Bandin & Julkisen sanan ensikonsertista

Anna Brotkin kävi katsomassa massiivisen hiphop-jazz-kokoonpanon ensimmäistä keikkaa April Jazzissa. Kokemus oli varsin lupaava.

Teksti ja kuvat: Anna Brotkin

Ricky-Tick Big Band & Julkinen sana
April Jazz
26.4.2013

Sateinen perjantai-ilta Espoossa, kylmänkostea teltta ja keikka, joka on ilmoitettu alkavaksi kello seitsemän. Eikös ihmiset ole silloin vasta matkalla ruokakaupasta kotiin tai korkeintaan etkojen baarikaapille? Lähtökohta on vähintäänkin arveluttava, mutta mitä vielä. Kun Ricky-Tick Big Band & Julkinen sana -superkokoonpano levittäytyy April Jazz -teltan lavalle, ei tarvitse kauaa arvailla, toimiiko konsepti vai ei. Bändin singlebiisi sen kiteyttää: ”Voi herranjestas, eihän täs oo järkee!”

Superkokoonpano ei ole tässä yhteydessä lainkaan liioiteltu termi: soittajia on kaksikymmentä, positiiviseksi ruuhkaksi asti. Bändin johtaja ja kapellimestari Valtteri Pöyhönen on tehnyt hyvän diilin naittaessaan big bandinsä yhteen Palefacen, Redraman ja Tommy Lindgrenin kanssa. Kihlajaisissa virtaa aito ilo ja jaettu energia. Yleisö on tasainen sekoitus nuorta ja vanhaa: punahousuista viiskymppistä töölöläistä jazzdiggaria ja uuden polven rytmimusafania, jonka mielestä Frank Ocean, Eazy-E ja Duke Ellington sopivat ihan hyvin samalle soittolistalle.

Kun edellisen kerran näin Ricky-Tick Big Bandin Koko Jazz klubilla viime syksynä, ei Pöyhösen tarvinnut huutaa kiitoksiaan yleisön mylvinnän yli, koska jazzkansa istui aloillaan suut supussa ja päät maltillisesti kallellaan – kuten nyt jazzkonserteissa sopiikin istua. April Jazzin julkkarikeikkaa varten Pöyhösen välispiikkien volyymiä on nostettu ja pituutta lyhennetty. Hyvä niin, koska tanssimaan tänne on tultu.

Nopeasti käy selväksi, että Pöyhönen on säveltänyt biisejä hyvät bileet mielessä. Materiaali on nopeatempoista, tanssittavaa ja hurmoksellista. Silti se ei kosiskele mainstream-yleisöä yrittämällä tehdä pesäeroa RTBB:n tyyliteltyyn jazziin. Sooloja uskalletaan soittaa kuten ennenkin. Trumpetisti Mikko Gunu Karjalaisen soolo naulitsee yleisön luomalla telttaan täydellisen sinisen hetken, hengähdystauon ylitsepursuavan energian keskelle.

Settilistan rakenteessa on kauttaaltaan hienoa draamantajua: instrumentaaliosio on ajoitettu juuri oikeaan paikkaan, ja räppärit palaavat takaisin lavalle juuri kun yleisön bailufiilis on vaarassa laimentua.

Räppikolmikosta Lindgren hoitaa sekopäisimmät muuvit, Redrama soulia liippaavat melodiaosuudet ja Paleface yleisön nostatuksen. Redramaa kuullaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Vaikka räppäreitä harvemmin näkee puvut päällä (jos unohdetaan Cheek ja Emma-gaala), tällaiseen ajattomaan big band -meininkiin pukuestetiikka sopii. Vähän puvuntakki kangistaa, mutta ehkä sen on tarkoituskin, ettei kontrasti rivissä istuviin trumpetisteihin kasvaisi liian suureksi.

Laulu- ja räppiosuudet on jaettu kolmikon kesken kristillisesti, ja kertosäkeissä Pöyhönen yhtyy kuoroon. Hauskaa näyttää olevan. Niin hauskaa, että Lindgren, Paleface ja Redrama yltyvät lavalla ryhmähalailuun. Turha väittää, ettei suomalainen mies uskalla kaulailla ilman promillesuojaa.

Lyyrikoissa on itseironiaa: ”Massu kasvaa, laskut pitää maksaa” ja ”Mikä täällä haisee? Se on jazzii!” Varman kesähitin aineksia on biisissä, jossa kolmikko dissaa kilpaa toisiaan. ”Ootsä ylpee ku kehitit sen iskelmähopin? / sanoo Emma-gaalan Batman, missä on Robin?” Lingdren ja Paleface nokittelevat toinen toisiaan.

Muutaman viikon päästä ilmestyvän levyn singlebiisi Julkinen sana kuullaan sekä keikan aluksi että lopuksi. Ratkaisu on hitusen tylsä, mutta tietääpähän ainakin mikä soi päässä vielä aamullakin.

Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana onnistuu livenä kahden genren parittamisessa paremmin kuin hyvin. Espoossa kuullaan sekoitus uutta ja vanhaa, huumoria ja tyyliä, ajattomuutta ja ajankohtaisuutta. Samalla kun big band vie ajatukset mystiseen menneen ajan glamouriin, sitovat lyriikat bändin vahvasti kiinni tähän päivään. Räppäreiden suusta valuu kannanottoja ja 2010-luvun aiheita maahanmuutosta kukkahattutäteihin.

Samanlaista fuusioajattelua mahtuisi alalle enemmänkin. Pyörän voi keksiä uudelleen, jos sillä pääsee entistä lujempaa. Superkokoonpanon ensimmäinen julkinen esiintyminen lupaa hyvää tuleville keikoille, ja jos bändi järjesti huhtikuisessa Espoossa orgastiset 1930-luvun alamaailmabileet, mihin se pystyykään kesän festareilla?

Ricky-Tick Big Band & Julkinen sana -yhtyeen debyyttialbumi Burnaa julkaistaan 10. toukokuuta. Tavastialla bändi vierailee 25. toukokuuta.