Happoinen lattariprogeyhtye The Mars Volta kunnioitti suomalaisia fanejaan soittamalla klubikeikan Helsingin The Circuksessa 3. heinäkuuta. Yleisö odotti sankareiltaan psykedeelistä vyörytystä, mutta The Mars Volta keskittyi uusien, vielä levyttämättömien utubiisien esittelyyn.
Teksti: Viljami Puustinen, kuva: Tomi Palsa
The Mars Volta
The Circus, Helsinki
3.7.2011
Kitaristi Omar Rodríguez-Lópezin ja laulaja Cedric Bixler-Zavalan The Mars Volta on tunnettu arvaamattomuudestaan, mutta rauhalliseen tunnelmointiin äitynyt keikka oli varmasti monille vaikea pala ymmärrettäväksi, etenkin kun tuttuja kappaleita olivat vain keikan loppupuolella soitettu Inertiatic Esp läpimurtolevyltä De-loused in the Comatorium (2003) sekä Frances the Muten (2005) single The Widow.
Perinteisesti Mars Volta on keikoillaan tykittänyt monijäsenisenä kimuranttia fuusiotaan improvisaationa kuin yhtä biisiä, ilman, että soitto katkeaa. Nyt biisit vedettiin yksitellen. Poissa oli perkussiohulluus ja härö meininki. Urkusoundit tulivat läppäriltä ja midikoskettimista. Aivan kuin yhtye olisi vain halunnut kiertää mahdollisimman edullisesti, perfomanssin ulospanosta tinkien.
Hiljaista himmailua kuultiin jo yhtyeen edellisellä levyllä Octahedron (2009), mutta samaisen kesän Roskilde-festivaaleilla bändi veti täysillä ja rujosti. The Circuksessa Bixler-Zavala asteli lavaa kuin taidekoulun käytäviä. Minne on kadonnut Iggy Popin kaltainen heittäytyminen?
Soitto alkoi ajallaan ja sitä kesti puolitoista tuntia. Nopeiden kiitosten jälkeen yhtye poistui lavalta. Vaikka tilassa oli tukalan kuuma, kansa kaipasi lisää. Edes valtavat aplodit eivät saaneet bändiä takaisin. Kun verhoja vedettiin kiinni, täyteen ammuttu sali yltyi buuaukseen. Esirippua vedettäessä joku veti sen takaisin auki. Yhtään encorea ei silti kuultu, ketään ei nähty enää lavalla. Tyylikäs, mutta tyly ratkaisu.
Ai millaisia ne sitten olivat ne uudet biisit? Hyviä. Hauraita, taiteellisia mutta koskettavia. Sellaista on progerock vuonna 2011.
