Whitesnake kukkoili Helsingissä Deep Purplea hyväksikäyttäen

Sami Turunen

Teksti ja kuvat: Sami Turunen

Oli kirjaimellisen ironisesti vain ajan kysymys milloin entinen Deep Purple -laulaja David Coverdale (yhtyeessä vuosina 1973–1976) kuskaisi maailmanlaajuiseen menestykseen nousseen Whitesnakensä syvän purppuran sävyisiin soundeihin. No, tätä saatiin odottaa melkein 40 vuotta, 12 studioalbumia, tukku ikonin statuksen saavuttaneita kasarihittejä, ja kymmeniä miehistönvaihdoksia.

Ympyrä sulkeutui maaliskuussa 2015, kun Mr. Whitesnake palasi juurilleen ja julkaisi hänen aikaisista Deep Purplen biiseistään The Purple Album -nimisen täyspitkän coverlevyn. Samaisena keväänä yhtye suuntasi The Purple Tour -nimeä kantavalle maailmankiertueelle ja kävi kukkoilemassa Euroopan-stopillaan myös Helsingin jäähallissa 11.11.2015.

Komeaan miehen ikään ehtineen Coverdalen (syntynyt 1951) ääni jaksaa nostattaa edelleen fiiliksiä, vaikka se onkin vuosien saatossa luonnollisesti menettänyt timanttista terävyyttään ja voimaansa. Whitesnake onkin instituutiona erityisesti Coverdalen äänen ja karisman myötä edelleen iskussa ja voi hyvin.

Nykyisen Whitesnaken miehistöllä, eli herroilla Reb Beach (kitara), Joel Hoesktra (kitara), Michael Devin (basso) ja Tommy Aldridge (rummut), on meriittejä muun muassa Wingerin, Dokkenin, Foreignerin, Dee Sniderin, Ozzy Osbournen, Gary Mooren, Ted Nugentin ja Thin Lizzyn riveistä. Tämä sekä näkyi että kuului, yhdessä ja soolona. Setti oli hyvin hallussa ja ryhmä soitti saumattomasti yhteen.

Vuoden 2015 Whitesnake-keikka koostui odotetusti viimeisimmän albumin myötä Deep Purple -biisien uusista versioinneista sekä Whitesnaken tunnetuimmista ikivihreistä, jotka painottuivat setin loppuosaan.

“Uuden” materiaalin ehdottomia helmiä olivat patteritulen punainen Burn, herkän akustinen Soldier of Fortune ja tuplabasareilla boostattu You Fool No One. Muutoin Purple-materiaali osoittautui enemmän tai vähemmän tasapaksuksi ja nousi sfääreihin lähinnä upean muhkeissa sooloissaan.

Jäähallin keikan loppuosa oli pyhitetty nostalgisten fiilisten nostattamiseen ja onnellisen lopun luomiseen. Tästä pitivät huolen tutut ja turvalliset kasarihitit Is This Love, Fool for Your Loving, Here I Go Again ja encorena illan kruunannut Still of the Night.

Tuomio. Hyisen kylmästä marraskuisesta illasta huolimatta, Whitesnake onnistui lämmittämään pitkään kohmeisen vaitonaiselta tuntuneen suomalaisyleisön ja viihdyttämään koko rahan edestä. Halli oli lähes täysi, Coverdale ei säästellyt palkeitaan ja bändi oli erittäin hyvässä tikissä. On myös todettava, että The Purple Albumin materiaali kuulosti ja tuntui livenä paremmalta kuin kotisohvalta kuunneltaessa.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi ja navigoi nuolin: