Juuri brittiläiselle 100% Recordsille kiinnitetty konepop-kokoonpano Zebra and Snake teki itseään tunnetuksi uuden yhteistyökumppaninsa kotimaassa.
Teksti: Karoliina Kantola, kuva: Janica Wahlström
Zebra and Snake
Koko, Lontoo
4.11.2011
Helsinkiläinen Zebra and Snake ei ole tarvinnut albumijulkaisua lähteäkseen keikkailemaan maailmalle. Pojat ovat levittäneet elektronista ilosanomaansa heti siitä lähtien, kun kymmenisen vuotta sitten perustivat yhtyeen ja jättivät Pohjanmaan lakeudet.
Syntetisaattoria soittava laulaja Tapio Viitasaari sekä laulussa ja syntsassa avustava basisti Matti Ahopelto ovat kiertäneet klubeja eri puolella Aasiaa, Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Lontoossakin Zebra and Snaken livemusiikista on saatu nauttia tänä vuonna useamman kerran. Huhtikuussa yhtye esiintyi kaupungissa muun muassa JAJAJA-klubilla, johon kutsutaan nousevia pohjoismaalaisia yhtyeitä esittelemään taitojaan ja tekemään tuttavuuksia kansainvälisten musiikkilehtien sekä levy-yhtiöiden kanssa.
Nyt marraskuun alussa kaksikko soitti jälleen muutamalla lontoolaislavalla tämänhetkisen keikkarumpalin Alpo Nummelinin kanssa. Ensimmäinen live-esiintyminen oli perjantaina Kokossa.
Esiintymisareenaksi Koko vaikutti sopivan Zebra and Snakelle erittäin hyvin. Joka perjantai-ilta vanha teatteri ja legendaarinen keikkaklubi täyttyy paikallisista ja ulkomaalaisista nuorista, jotka haluavat nähdä livenä tuntemattomiakin bändejä ja jäädä keikan jälkeen tanssimaan dj:n soittaman musiikin tahdissa. Illan keikalla yhtyeellä on hyvä tilaisuus houkutella yleisö tykkäämään itsestään niin show’n aikana lavalla kuin myöhemmin Facebookissa.
Suurin osa yleisöstä innostuikin tanssilattialle katselemaan ja kuuntelemaan kolmikkoa, tai sitten ainoastaan tanssimaan menevien elektrokappaleiden tahdissa. Joka tapauksessa niin lavalla kuin lattialla näytettiin viihtyvän.
Tapio tanssi ja lauloi syntetisaattorin takana alusta alkaen, ja Matti sekä Alpo innostuivat pian mukaan ilotteluun. Väliin mahtui vain muutama mukava välispiikki ja yhtyeen esittely: ”olemme Zebra and Snake ja tulemme Suomesta.” Hyvä niin.
Varmimmin ja vauhdikkaimmin pojat esittivät vanhan tutun The Sweetest Treasure -kappaleen, joka oli ehdottomasti illan kohokohta. Kevään JAJAJA-keikan jälkeen Zebra and Snake oli saanut settiinsä uusia kappaleita ja esiintymiseensä entistä enemmän itsevarmuutta ja rentoutta.
Mikäli kuuntelijat tykkäsivät tuoreesta Colours-kappaleesta, he saivat ladata sen puhelimeensa latauskoodista seinillä olevista Zebra ja Snaken mainosjulisteista. Erittäin hyvää markkinointia, täytyy sanoa.
Kuitenkin Kokossa yhtyeellä olisi ollut tilaisuus markkinoida itseään vielä paremmin, eli varsinaisilla lauluillaan ja soitoillaan. Zebra and Snaken kappaleet ovat pitkiä muttei pitkäveteisiä, joten bändi olisi voinut viihdyttää yleisöään vielä pidempään. Keikkasetti jäi yllättävän ja valitettavan lyhyeksi, ja encore jäi kuulematta.
Mutta eivätköhän pojat tule uudelleen Lontooseen. Sitä ennen on syytä vain odottaa uutta keikkaa – ja sitä albumia.