Neil Young saapuu Helsinkiin elokuussa. Otso Karhu ja Rumban Neil Young -tieteellinen työryhmä keräsivät asian kunniaksi havaintoesityksen siitä, miten monenlaisia muusikoita tämä vanha jäärä on inspiroinut coverointihommiin. Neil Youngia räppinä ja tanssipoppina? Täältä löytyy!
Teksti: Otso Karhu, kuva: Live Nation
Neil Young saapuu Crazy Horse -yhtyeineen Helsinki Classic -festivaaleille Kaisaniemen puistoon 5. elokuuta. Klassikkoartisti julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa jo vuonna 1968 ja on 45-vuotisen soolouransa aikana julkaissut 35 studioalbumia, valittu Rock and Roll Hall of Fameen ja ollut ennen kaikkea esikuva lukuisille muille bändeille. Youngia tuntuvat arvostavan kaikenlaiset artistit ikäluokkaan ja musiikkityyliin katsomatta.
Youngin biiseistä on tehty satapäin covereita. Näiden joukossa on yksinkertaisia mies ja kitara -tekeleitä, mutta mukaan mahtuu myös useita hämmentäviä ja mielikuvituksellisia esityksiä. Kokosimme kirjavan havaintoesityksen siitä, miten moninaisiin tulkintoihin vanhan jäärän musiikki on artisteja rohkaissut. Ja tästä se alkaa:
Kuuntele alkuperäinen versio kappaleen nimeä klikkaamalla:
Cinnamon Girl (1969)
Crazy Horse -yhtye oli ensimmäistä kertaa Youngin mukana vuoden 1969 albumilla Everybody Knows This Is Nowhere. Levy oli jättimenestys ja poiki listasijoituksia kappaleillaan Down By The River, Cowgirl in the Sand ja Cinnamon Girl, josta viimeisin oli vuonna 1970 Billboardin Hot 100 -listalla sijalla 55. Kovassa kuumeessa kirjoitettu kappale on innoittanut esimerkiksi Radioheadin ja The Who -yhtyeen John Entwistlen tulkitsemaan biisiä uusiksi. Myös Kirka äänitti biisistä coverin nimellä Kanelipuun alla (1972).
Radiohead
Smashing Pumpkins (1989)
Type O Negative (1996)
Heart of Gold (1972)
Vuoden 1972 Harvest-menestysalbumin hittikappale Heart of Gold nousi ilmestyessään USA:n ja Kanadan singlelistan ykköseksi. Tämä olikin ainoa kerta, kun Young on moiseen temppuun Yhdysvalloissa pystynyt. Rolling Stone -lehti sijoitti kappaleen 297. sijalle “500 kaikkien aikojen parasta biisiä” -listallaan. Laulua ovat coveroineet muun muassa Willie Nelson, Zakk Wylde, Boney M, Johnny Cash ja Roxette. Biisin kuulee myös samplattuna kalliolaisen Jontti & Shaka -rapkaksikon kappaleella Päiväni murmelina.
Tori Amos (2001)
Charles Bradley (2011)
Boney M (1978)
Lotta Love (1978)
Young julkaisi 1970-luvun puolivälissä useita menestyksekkäitä rocklevyjä, mutta yhdeksäs studioalbumi Comes a Time palasi Harvest-albumin kaltaiseen country- ja folksoundiin. Amerikkalainen poplaulaja Nicolette Larson oli mukana usealla levyn kappaleella ja teki jo samana vuonna oman versionsa albumin nimibiisistä. Larsonin Nicolette-levyllä julkaistu versio päätyi vuonna 1979 Billboardin sijalle kahdeksan. Alternative-käsite Dinosaur Jr. puolestaan äänitti biisistä roisimman räkäpunk-version. Cover on mukana eri lähteistä kootulla bootleg-julkaisulla Rarities 86–89.
Nicolette Larson (1978)
Dinosaur Jr. (1988)
Neil Youngin musiikki on taipunut myös synapopiksi, räppitaustaksi tai dubstepiksi. Alla muutama esimerkki.
Saint Etienne: Only Love Can Break Your Heart (1990)
Redlight King: Old Man (2011)
The Funk Hunters: Old Man remix (2011)
Eikä siinä vielä kaikki: Neil Youngia ovat coveroineet myös Pixies, David Bowie, Red Hot Chili Peppers, Norah Jones, Johnny Cash, Pearl Jam, Chromatics, Flaming Lips, Ben Harper ja Roxy Music. Suomalaisista covereita ovat julkaisseet muun muassa Sir Elwoodin Hiljaiset Värit, Kirka, Sig, Hector, Negative ja Eläkeläiset.