Punaviinin tahrimia postikortteja 70-luvun Suomesta – arviossa Juice-elokuva

26.12. ensi-iltansa saava Juice-elokuva on yllätyksetön, mutta kaunis kuvaus muusikkolegendasta.

Anna Salmisalo

Juice-elokuva

Juice-elokuvan trailerin katsominen kirvoitti reaktiona karvaan pettymyksen: taas. Taas yhden legendan tarina on menetetty kehnon suomifilmin alttarille. Taas yksi suuri persoona on prässätty one-linereita laukovaksi karikatyyriksi. Taas Riku Nieminen näyttelemässä Riku Niemistä näyttelemässä roolihahmoaan.

Juice-elokuva on käsikirjoitukseltaan suoraviivainen, kuin 1970- ja 1980-luvut kattava valokuvakansio, eikä tarjoa yllätyksiä Leskisen tarinan edes pinnallisesti tunteville. Tapahtumia on toki kärjistetty ja tarinaa kuljetetaan ja aikajanaa venytetään elokuvakerronnan ehdoilla.

Riku Nieminen onnistuu tuomaan Leskisen hahmoon sen herkkyyden, haavoittuvuuden ja epävarmuuden, jota artisti yritti muun muassa alkoholilla piilotella. Tätä varten elokuvan kivijalkana on Leskisen tyttöystävät ja vaimot yhteen hahmoon niputtava, Iida-Maria Heinosen esittämä ”Marja”.

Muihin henkilöihin, kuten tarinan kannalta oleelliseen Harri Rinteeseen (Pekka Strang), ei saada syvyyttä. Heidän tehtäväkseen jää yksipuolisesti ottaa vastaan Leskisen oikuttelu mutta roikkua kuvissa vuodesta toiseen.

Kuten niin monesti suomalaisista viihdyttäjistä puhuttaessa, myös Juice-elokuva on tarina kohteensa alkoholismista. Kun hauskanpito ja estottomuus muuttuvat hiljalleen velvollisuuksien laiminlyönneiksi ja piittaamattomuudeksi, naurahtelu Leskisen vitsailulle menee yhä vaivaantuneemmaksi.

Muusikkoelämäkerrat ovat vaikea laji, etenkin kun puhutaan koko kansan artistista, josta jokaisella on oma mielipiteensä. Ohjaaja Teppo Airaksinen ei onneksi kosiskele kaikkia, vaan keskittyy Leskisen dualistiseen persoonaan ja tarinan kannalta tärkeimpiin aikakausiin.

Parasta elokuvassa on se, miltä se näyttää. Kokonaan filmille kuvatun elokuvan visuaalinen tunnelma on kuin vuosikymmenten takaisissa postikorteissa ja valokuvissa. Vanha Pispala, Tampereen Yo-talo, maakuntien menneiden vuosien rockfestivaalit ja tupakansavuiset bussimatkat välittyvät nostalgisina ja romanttisina, vaikkei ensi käden kosketusta niihin olisikaan.

Juice-elokuva ensi-illassa 26.12.2018.