Barren Earth kenties soittaa progressiivista death metalia, mutta yhtye pitää myös Ne Luumäet -punkista ja Pepe Deluxésta.
Kuva: Aki Roukala
Mitä musiikkia muusikot kuuntelevat? Käynnistämme nyt Mitä kuuntelen nyt -sarjan, jossa artistit listaavat viisi biisiä, jotka ovat olleet heidän kotistereoissaan viime viikkoina kovassa kulutuksessa. Sarjan aloittaa progedeath-yhtye Barren Earth, jonka laulaja Mikko Kotamäki ja kitaristi Janne Perttilä paljastavat soittolistojensa salat. Janne Perttilä aloittaa, Mikko Kotamäen lista löytyy seuraavalta sivulta (klikkaa eteenpäin uutisen alalaidasta). Sarja jatkuu sitä mukaa kuin jatkoa syntyy.
Janne Perttilän parasta juuri nyt:
Pepe Deluxé: A Night and a Day (2012)
”Assosioin Pepe Deluxén kevääseen. Ihastuin Spare Time Machine -levyyn pari vuotta sitten keväällä, ja nyt sain käsiini Queen of the Wave -uutukaisen. Vielä liian tuore tuttavuus, jotta oikeasti pystyisin valitsemaan levyltä vain yhden kappaleen, mutta laitetaan nyt tämä. Samat perustelut pätevät koko levyyn. Vapautunutta, tyylitietoista, kuplivaa ja oikeasti mielenkiintoista musiikkia, mikä kaiken lisäksi kuulostaa helvetin hyvältä. What’s not to like?”
Ne Luumäet: Kadunlakaisija (1991)
”Niin ikään keväisää. Koristossut kuivuu ja niskaan voi vetää jotain kevyempää kuin panssarista tehdyn pompan. Mutta kuka myisi minulle Kiitos ja anteeks -levyn cd:nä tai vinyylinä? Alkuperäinen, kohta 20 vuotta vanha c-kasetti ei ole enää kovin hyvässä hapessa.”
Emma Salokoski Ensemble: Veden alla (2008)
”Huikea kappale. Onko tässä kyse rakastumiseen liittyvästä pelosta? Todella tunteikkaaksi sävelletty ja kauniisti kerrottu rakkaustarina.”
Faith No More: Everything’s Ruined (1992)
”Angel Dust on yksi aution saaren levyistäni sitä seuranneen King for a Day…Fool for a Lifetimen ohella. Nämä vuorottelevatkin pääni sisäisessä tärkeysjärjestyksessä. Tällaisia bändejä ei enää tehdä. Männävuotisille reunion-visiiteille piti jokaiselle päästä vaikka väkisin. Fläsärejä teininä takapenkillä istumisesta matkalla festareille, aurinko paistaa, Suomen kesä on lämmin, hyvä musa soi eikä huolenhäivää. Kylläpä aika kultaakin muistot.”
Autopsy: In the Grip of Winter (1991)
”Death Metal, kuin öpaut kaikki elämän ihanat asiat, on parhaimmillaan ilman vivahteet polkevaa ylituotantoa, teknisyyttä ja suorittamista, ja se on täydellisesti nautittavissa kieli ja räkä
tiukasti poskella kevätauringon hiljalleen sulatellessa lumia takapihalta lähestyvää grillauskautta varten.”
Mikko Kotamäen lista on seuraavalla sivulla: