”Tasaisella sykkeellä saapuvat comebackit ovat vähän kuin huljuttelisi teepusseja haaleassa vedessä”, toteaa Kaarle Viikate lakonisesti.
Kuva: Chapman Baehler / Rhino Entertainment
Viime perjantaina 11.11.11 saimme kuulla, että alkuperäinen Black Sabbath pistää taas piuhat kiinni ja lähtee maailmankiertueelle. Tekeillä on myös uusi levy, jonka tuottajavastuun kantaa Rick Rubin. Uutinen on saanut osakseen sekö riemunkiljahduksia että välinpitämättömiä tuhahteluja.
Miltä reunion-touhu kuulostaa suomalaisten musiikkialan ammattilaisten mielestä? Kysyimme asiaa neljältä alan mieheltä.
Janne Halmkrona (CMX)
”Risti seinään ja väärinpäin! Aivan briljanttia! Täyttä hekumaa! No, oikeastaan mulle kyllä riittää varmasti loppuelämäkseni Sabbathin ensimmäiset kuusi levyä, sadepäivänä menee myös se seitsemäs ja kahdeksas. Niin ja tietty pari Dion aikaista levyä. Mutta vaikka Rubinilla on joskus ollut Midaksen hanska kädessä, niin parasta tuossa on se, että saamme Sapattivuodelle lisää versioitavaa. Voi vielä kuuskymppisenäkin tehdä levyjä.”
Kaarle Viikate (Viikate)
”Koska Black Sabbath on aiheena ajaton, ovat tasaisella sykkeellä saapuvat comebackit vähän kuin huljuttelisi teepusseja haaleassa vedessä. Lopputuloksen saa kyllä alas, mutta samalla mieleen palaavat hienot ensihetket höyryävän mukin ääressä. Uudesta levystä toivoisin äänimaailmaltaan maanläheistä lähestymistä. Ozzyn viimeisimmät soolot kun ovat ikävästi naulattu tähän päivään turhan moderneilla parasta ennen -efekteillä. Kyllä ”piuha Gibsonista Marshalliin” -malli toimii edelleen.”
”Keikkojen suhteen toive on turhista turhin, mutta silti olen sitä mieltä, että tuo nelikkö pitäisi nähdä max 1500 hengen venuella. Olikohan se vuosi 1998, kun orkka soitti Helsingin jäähallissa, ja vaikka mitenkä oli odotusta ilmassa, niin kyllä tuli otettua pienet torkut kesken keikkaa.”
Nalle Österman (musiikkitoimittaja):
”Odotan suurella mielenkiinnolla. Kaksi kertaa Ozzy-Iommi-Butler-Ward-kokoonpanon nähneenä ja kerran Wardia tuuranneen Vinnie Appicen kanssa joudun toteamaan, että ensimmäinen näkemäni keikka Sabbathilta Provinssirockissa Appicen kanssa oli varmasti paras. Viihdyttävin oli toisaalta ensimmäinen Wardin kanssa Helsingin Jäähallissa Ozzy Osbournen ”mi-ster, mi-ster, mi-ster, mi-ster, mi-ster, mi-ster, mi-ster, mi-ster, mi-ster, mi-ster, mi-ster, mi-ster, mi-ster, mi-ster, mi-ster, mi-ster, mi-ster, mi-ster, mi-ster, mi-ster, Bill Ward!”-huudatuksineen. Kolmas oli yllätyksettömin.”
”Toivon bändiltä ennenkaikkea hyvää uutta musaa, toivottavasti sellaista syntyy. Jos ei, tuskin jaksan bändin keikkakuntoa enää siinä tapauksessa lähteä katsomaan.”
Jouni Markkanen (King Foo Entertainment)
”Innolla odotan levyä ja keikkoja. Loistavaa, että tämä raskaan musiikin edelläkävijäryhmä palaa vielä kerran yhteen. Veikkaan, että svengaa edelleen ja että riffeillä voi pyyhkiä monta nuorempaa yrittäjää takaisin nuottikoulun penkille. Niin, ja Ozzy on kautta historian ylivoimaisesti kovimpien solistien joukossa, joten on mulle ihan sama miten se tänä päivänä vetää. Näytöt on jo annettu.”