Etsitkö uutta ja mielenkiintoista kotimaista musiikkia? – Tässä kolme tutustumisen arvoista yhtyettä

23.07.2014

Rumban 6/14 Kiitoradalla-palstalla nostettiin jälleen esille suomalaisen musiikkikentän kiinnostavia uutuusbändejä.

Toimittanut: Oskari Onninen & Teemu Fiilin, kuvassa: Beverly Girl

Ghost of Jack Nance
Soliti-levymerkki jatkaa rosterinsa laajentamista. Uusin tulokas on Lari Laakkosen yhden miehen bändinä startannut Ghost of Jack Nance. David Lynchin luottonäyttelijän mukaan nimetty yhtye on sittemmin kasvanut nelikoksi. Sen soundi on juuri sellainen kuin Soliti-bändiltä voi odottaa: The Jesus and Mary Chainiä on kuunneltu, melodiat ovat purkkaa ja ampiaissärö tuhoaa kaiken tieltään.

Sanottua:
”Ghost of Jack Nancessa on luontaista vaaran tuntua tässä alati puhtoisemmaksi käyvässä maailmassa. Heissä kiteytyy parhaan rock’n’rollin ydin.” – Nick Triani, Soliti

Lisätietoa:
www.soundcloud.com/ghostofjacknance

Kvarter
2000-luvun alkupuolella Sergio oli uljaimpia kotimaisia indiebändejä. Joy Divisionin ja Fugazin inspiroima yhtye hajosi vuonna 2005 ainoan levynsä Swordsin jälkeen. Sen jälkeen on ollut hiljaista, kunnes Kieloston veljeskaksikko, rumpali Lauri Kujasalo ja Tuvalu-yhtyeessä soittanut Antti Harmainen laittoivat viime syksynä kaikessa hiljaisuudessa Soundcloudiin albumin Kvarter-nimellä. Kvarterin uutukainen on pikimustaa postpunkia, jossa kuuluu edeltäjäyhtyettä enemmän goottirock.

Sanottua:
”Kvarter on paras mahdollinen Sergion paluu, joka ei ole Sergion paluu.”
– Oskari Onninen, Rumba, HS.

Lisätietoa:
www.soundcloud.com/kvarter

Beverly Girl
Kaksi vuotta sitten helsinkiläisbändi Beverly Girls ilmaantui tyhjästä, keräsi kolmelle biisilleen blogihuomiota ympäri maailman ja päätyi Flow-festivaalin lavalle. Nyt 1980-lukulaista syntikkafunkia ja tanssipoppia soittava bändi on pudottanut nimestään monikkomuodon ja julkaissut ensimmäisen täyspitkän albuminsa Feathers and Dustin. Omakustanteena julkaistu levy on sitä, mitä odottaa saattaa. Se tuntee aikansa sen verran hyvin, että saa muovisuutensa ja kotikutoisuutensa tuntumaan tietoiselta valinnalta.

Sanottua:
”Ehkä nukkavieruisuus on osittain tarkoituksellista, mutta Beverly Girl ei herätä kuulijassa kasarin kaipuuta. Feather and Dust toimii pikemminkin muistutuksena siitä, että parhaat tanssikiekot levytettiin 1970-luvun puolella.”
– Juho Kankaanpää, Soundi

Lisätietoa:
beverlygirl.bandpage.com

Artikkeli on julkaistu Rumbassa 6/14.

Lisää luettavaa