Jyväskylän yliopistossa tutkittiin muusikoiden aivoja – kosketinsoittajien aivot toimivat eri tavalla kuin viulistien

Jana Blomqvist

Jyväskylän yliopisto tiedottaa musiikki-ihmisiä kiinnostavaa informaatiota. Tohtorikoulutettava Iballa Burunatin johtamassa tutkimuksessa havaittiin, että musiikki aktivoi muusikoiden aivoja symmetrisemmin kuin muiden musiikin kuuntelijoiden.

Tutkimuksen mukaan ilmiö voi olla merkki tavallista tehokkaammasta tiedonvälityksestä muusikoiden aivopuoliskojen välillä.

”Musiikin esittämisessä tarvittava sormien liikkeiden nopea koordinaatio saattaa vaatia muusikoilta tavallista enemmän aivopuoliskojen motoristen alueiden välisiä yhteyksiä, mikä näkyy aivojen tavallista symmetrisempänä toimintana”, tiedotteessa kerrotaan.

Tutkimusryhmä mittasi 18 muusikon ja 18 muun koehenkilön aivotoimintaa, kun heille soitettiin eri tyylilajien musiikkia. Mittaukseen käytettiin toiminnallista magneettikuvausta (fMRI) Aalto-yliopiston AMI-keskuksessa.

Tilastollinen analyysi paljasti erään kiinnostavan seikan: kosketinsoittajien aivovasteet ovat symmetrisempiä kuin viulistien.

”Erot voivat selittyä sillä, että pianonsoitto vaatii peilikuvamaisempaa ja synkronoidumpaa käsien ja sormien yhteiskäyttöä kuin viulun soittaminen”, artikkelin kirjoittamiseen osallistunut Jyväskylän yliopiston akatemiaprofessori Petri Toiviainen arvioi tiedotteessa.

Aivojen motoristen alueiden lisäksi myös visuaaliset alueet toimivat symmetrisemmin kosketinsoittajien testiryhmässä. ”Ero saattaa johtua erilaisista vaatimuksista käden ja silmän koordinaatiolle ryhmien välillä”, professori Elvira Brattico Aarhusin yliopistosta kertoo.

Musiikin lukeminen vaatii kosketinsoittajilta tehokkaita silmäilystrategioita, jatkuvaa monijakoisen visuaalisen tiedon hankkimista ja synkronoitujen kädenliikkeiden tarkkailua. Erilaiset symmetriaprofiilit näyttävätkin kuvastavan eri instrumenttien hallinnassa tarvittavia erityistaitoja.

Laajemmassa mittakaavassa tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään paremmin, miten ”harjaantuminen yhdessä modaliteetissa (motorinen hallinta) voi muuttaa toisen modaliteetin (kuunteleminen) neuraalista prosessointia”. Eli suomeksi:

”Vaikka emme voi todistaa syy-seuraussuhdetta, tietynlaisen soitonharjoittelun voidaan katsoa edistävän symmetriaa. Musiikillinen osaaminen voi siis saada aikaan pysyviä toiminnallisia muutoksia tavassa, jolla muusikot hahmottavat ja prosessoivat musiikkia neuraalisella tasolla”, Iballa Burunat päättelee.