Bon Jouni Siperiassa: Vodkamummojen juhlat ja kuvottava, höllyvä sisälmyshyytelö

15.01.2013

Bon Jounin hämmentävä reppureissublogi jatkuu. Sarjan toisessa osassa hurjapäinen muusikko matkaa Siperiaan ja tutustuu salaperäiseen hahmoon, joka tunnetaan vain nimellä The Writer.

Teksti ja kuvat: Bon Jouni

Bon Jounin reppureissukiertueblogi – Venäjä, Mongolia, Kiina, Vietnam, Kambodza, Laos, Thaimaa

Rantabungalovissa Sihanoukvillessä Kambodzassa 12.1.2013

Paras tapa vilustuttaa itsensä Kaakkois-Aasian heltehissä on viettää liikaa aikaa kohtuuttoman tehokkailla ilmastointijärjestelmillä varustetuissa yöbusseissa. En voi käsittää, miksi pakastinkylmää ilmaa pitää suihkia suoraan naamaan koko yön. Sain pöpön, joka aiheutti vajaan viikon kestäneen 40 asteen kuumeen ja järjettömän silmämunasäryn. Ai saatana!

Käsittämättömintä on, että Trans-Siperian junassa sisälämpötila nousi usein tuskallisen kuumaksi ulkopuolella vihlovasta 40 asteen pakkasesta huolimatta. Siperiassa istutaan siis junassa kalsarit märkinä ja Vietnamissa täytyy pitää bussissa pipo päässä. No niin, jorinat sikseen. On aika palata ajassa kaksi kuukautta taaksepäin ja takaisin Trans-Siperian junaan.

Ehkä hämmentävin vastaanottokomitea.

Kolme vodkan, jalkahien ja takareisikramppien täyteistä vuorokautta venäläiselle metsäkääpiöille mitoitetussa junapunkassa olivat tehneet miehestä fyysisesti ja henkisesti muussia. Mieli ja ruumis vetreytyi kuitenkin hyvin nopeasti Krasnoyarskin liepeillä sijaitsevassa Chastoostrovskoen kylässä. Väsynyttä matkamiestä oli saapunut vastaanottamaan pinkkeihin kansallispukuihin sonnustautuneita laulavia vodkamummoja, kylän pormestari ja mystinen, varmaan satavuotias kaveri, jonka kaikki tunsivat nimellä The Writer.

Hilpeät ja vienosti tissihieltä dunkkaavat vodkamummot käynnistivät kaoottisen mutta ikimuistoisen päivän. Ensin oli luvassa pormestarin vastaanotto. Huomattuaan olalla roikkuvan reissukitaran mukava pormestaritäti pyysi heti kärkeen soittamaan jotain suomalaista perinnemusaa. Toivelaulukirjat jäi himaan, jonka takia meinasikin tilanteessa iskeä pieni paniikki. Pistelin hädissäni menemään kantrisovituksen Nuoruustangosta, joka osoittautu menestykseksi. Viraston väki yltyi jopa muminamaiseen yhteislauluun biisin lopussa.

Seuraavaksi perehdyttiin hanurin säestyksellä lusikansoiton saloihin, jonka lomassa vodkamummot hulauttelivat tasaisin väliajoin kirkasta kurkusta. Perinneaktiviteettien jälkeen oli luvassa juhlapäivällinen, jonne kaikki kylän muorit olivat tuoneet toinen toistaan jännempiä itsetehtyjä herkkuja. Päällimmäisenä jäi mieleen ihanasti höllyvä siansisälmyshyytelö, jota ei meinannut saada alas edes vodkan avittamana.

Ajatus kuitenkin siitä, että kyläläiset olivat järjestäneet nämä kreisit herkkukestit vain meitä varten auttoi slimakokkareiden nielaisemisessa. Klimppisoppakansan edustajana ei muutenkaan parane mennä parjaamaan muiden maiden ruokakulttuureita.

Siperialaiseen gourmet-ruokaan tutustumisen jälkeen homma jatkui kylän juhlasalissa käsinukketeatterin muodossa. Suurin osa vodkamummoista taisi kostean päivällisen jälkeen jo sammahtaa, mutta jengi oli muuten vielä koossa. Kunnantalolla rämpäytetystä Chydenius-coverista innostuneena kylän väki vaati käsinukkeshow’n vastineeksi lisää viihdettä, joten uskaltauduin esittämään porukalle vielä muutaman oman biisin.

Venuena toiminut juhlasali toi vastustamattomasti mieleen lapsuuden jumppasalit, ala-asteen kevätjuhlat ja koulun diskot. Kun miksaajana toiminut kylän hanuristi lisäsi laulukanavaan vielä asiaankuuluvan karaokekaiun, keikka saattoi alkaa. Tunnelma oli intiimi, ja salissa olleet noin 10 ihmistä kuuntelivat herkeämättä. Pitäjässä ei taida kovin usein käydä vierailevia esiintyjiä, jonka takia spontaani keikka oli hillitön suksee.

Seuraavaksi huomasinkin istuvani puoli pulloa vodkaa juoneen kylänmiehen auton takapenkillä matkalla seuraavaan kylään, jonne oli buukattu jo uusi veto. The Writer lähti messin.

Seurasi lisää vastaanottokomiteoita, nukketeatteria ja vodkaa. Toisen vedon jälkeen The Writer hehkutti, että käsinukketeatteri ja mun itkuvirret ovat täysin lyömätön kombo. Voisin kuulemma tienata sillä miljoonia. Epätodennäköinen mutta kiihottava yhtälö kerta kaikkiaan. Ei kai siinä muuta kuin ensi kesänä vaan vodkatumussa kiertämään siperialaisten pikkukylien jumppasaleja. Kuka lähtee messiin?

P.S. Pahoittelut videon törkyisestä äänenlaadusta. Lavalle pyydettiin sen verran odottamattomasti, ettei ollut aikaa fiksailla mikkejä kondikseen.

Lisää luettavaa