Beck – Modern Guilt

Beck palaa kultakantaan.

Haluttoman The Information -albumin jälkeen odotukset Beckin uutta albumia kohtaan olivat ennätysmatalalla. Rento ja vaivaton, yhdessä Danger Mousen kanssa tuotettu Modern Guilt kuuluu kuitenkin miehen parhaisiin. Kaunis, hienovaraisesti psykedeelinen, mutta kuitenkin Beckille ominaisen rosoinen levy on kosmista amerikkalaista musiikkia, jos jokin.

Albumin avain on kolmosraita Chemtrails. Kappale on kuin Modern Guilt, miksei koko Beckin tuotantokin pienoiskoossa. Menetetyn rakkauden lailla mieleen jäävä, aavemaisen kaunis laulumelodia, viehkosti pulputtava tausta ja hädin tuskin tajuttava lyriikka muodostavat ihastuttavan mystisen kokemuksen. Muu levy tuntuu ryhmittyvän Chemtrailsin ympärille, sijaitsevan suhteessa siihen.

Kokonaisuus yhdistää Beckin parhaat puolet, siis Sea Change -levyn murskaavan sydänsurun ja esimerkiksi Guerolla vallitsevan hassuttelumentaliteetin. Gamma Ray ja Soul of a Man ovat bileosaston parhaimmistoa, Orphans ja Youthless (mainitun Chemtrailsin lisäksi) himmailupuolen.

Lyhyehkön levyn loppuun on jäänyt pari turhempaa vetoa, kuten erityisesti hahmoton Profanity Prayers, mutta vuoden parhaisiin tämä joka tapauksessa menee.