Täydet viisi tähteä Ville Aallolta saavan Cariboun Swim-albumin ”äänimaisema velloo levottomasti kuin jäiden alta keväällä vapautuva joki”. Silti levyssä on jotain hyvin hypnoottista ja rauhoittavaa.
Caribou: Swim
City Slang
Caribou on artisteja, joiden musiikille on annettu sellaisia määritelmiä kuin ”indietronica” tai ”intelligent dance music” – aivan kuin tanssimusiikki olisi tavallisesti jotenkin älytöntä.
Tekijä itse, Daniel Snaith ristimänimeltään, on kuvaillut uusinta albumiaan ”nestemäiseksi tanssimusiikiksi”. Se on osuvasti sanottu, sillä Swimin äänimaisema velloo levyn alusta loppuun levottomasti kuin jäiden alta keväällä vapautuva joki.
Snaithin loihtimissa äänissä on jotain hyvin rauhoittavaa. Hänen positiivisella tavalla monotoninen, raskaan efektimaton alle upotettu laulunsa luo levylle yhtenäisen hypnoottisen tunnelman.
Sen ympärillä rönsyilee mitä hienoimpia elementtejä, kuten Bowlsin kaiuttimesta toiseen hyppivät kellot, Leave Housen codan jumalaiset torvet ja Kailin kliseistä vapautetut trance-syntetisaattorit.
Kaiken lisäksi Swim alkaa yhdellä tämän vuoden hienoimmista kappaleista. Albumin tasoa kuvaakin hyvin se, ettei tanssilattialla koottavaa tuhannen palan palapeliä muistuttava Odessa-single jätä muuta levyä jalkoihinsa.
Teksti: Ville Aalto, kuva: City Slang