Oskari Onnisen piti toimia Rumban edustajana Cheekin tämänpäiväisessä tiedotustilaisuudessa. Artistin edustajan välityksellä tuli kuitenkin viesti, ettei Oskari ole tilaisuuteen tervetullut. Onninen arvioi Cheekin Kuka muu muka? -albumin Rumbassa 10/13. Sattumaako?
Teksti: Oskari Onninen, kuva: Warner Music Live
Keskelle maalitaulua.
Cheekin pilkkaaminen on likimain yhtä helppoa kuin Hetero Pridelle naureskelu. Jare Tiihonen on vässykkä, jonka estetiikan taju ja poliittinen kanta sattuvat olemaan vastakkaisia kulttuurieliitin yleisesti hyväksymän ääripään kanssa.
Lisäksi Cheek on niin lattea ja turvallinen hahmo, että hänelle on helppo ivailla latteasti ja turvallisesti.
Eri asia olisi se, jos Cheek heittäisi harmittomuutensa Bentleyn ikkunasta. Olen jo pitkään fantasioinut ajatuksella, että Cheek vieraantuisi todellisuudesta lopullisesti ja alkaisi Kanye Westin kaltaiseksi hulluksi miesneroksi, joka laukoisi absurdismeja Hesarin haastattelussa ja nousisi samalla vihattavuuden ja vakavuuden yläpuolelle.
Mutta kun Cheek ei ole mikään Tiffanyn kirkkain timantti, jolla olisi kykyä näin oivaltaviin medialiikkeisiin. Ainakin tämän tulkinnan voi tehdä, kun tutkailee hänen Kuka muu muka -levyään.
Levyn lyriikat antavat tekijästään sivistyssanalla sanoen infantiilin kuvan. Jarelle ja hänen faneilleen tiedoksi, että infantiili tarkoittaa lapsellista.
”Jos et mun tyylii tajuu, se meinaa et sulla ei oo tyylitajuu” -kertosäe tuo mieleen taaperoikäisen lapsen, joka lallattelee omiaan ja keksii kaikille tutun ”vaan/uudestaan”-loppusoinnun.
Tai ehkä Cheek on oikeasti fiksu poika, joka ei vain aina ajattele loppuun asti. Samppanjan loiskeessa häneltä on päässyt unohtumaan esimerkiksi se, että räpätessään ”feministien mielipiteistä en sen enempää välitä”, hänen viestinsä ottaa kantaa Jossu-biisin nostattamaan seksismiselkkaukseen simppelillä manifestillä: ”Hei, yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus on minulle okei!”
Tämä kaikki tekee hänestä vielä helpomman maalin pilkalle. Kukapa ei haluaisi haukkua väärämielistä, jonka vasta-argumentaatio on tehotonta ja puutteellista.
Cheek on yhden tähden esteetikko ja muusikko, mutta ainakin neljän tähden bisnesmies. Cheekin haukuttu kokoomuslaisuus kiteytyy siihen, että hän osaa myydä ihmisjoukoille tuotteen, joka ei aja heidän etuaan ja jota he eivät tarvitsisi. Eikä hän tarvitse tähän temppuun edes Bob Helsingin apua. (Tässä kohden on reiluuden vuoksi kysyttävä, milloinkohan vasemmisto onnistuu myymään ihmisjoukoille tuotteen, joka ajaa heidän etuaan ja jota he tarvitsisivat.)
Cheekille sallittakoon, että hän tekee musiikkia, jonka arvomaailma ja epä-älyllisyys vetoavat ihmismassoihin. Hänen menestyksensä kertoo kuitenkin enemmän yhteiskunnastamme kuin Cheekistä itsestään.
Arvio on julkaistu Rumbassa 10/13.
Huom: Kommentointimahdollisuus puuttuu epäämäräisen teknisen vian vuoksi. Jos halua kommentoida, tee se Rumban Facebook-sivulla.