Déclassé – Silos

21.08.2008

Elektropopparien kaikkea muuta kuin luokaton kakkosalbumi.

Kun yhtyeen nimessä on kaksi aksenttimerkkiä, voi olla varma, ettei sen musiikki ole katurockia. Eikä alun perin Turussa perustetun kvartetin musiikissa tuoksukaan asfaltti tai nahka vaan 80-lukulainen elektropop, taiderock ja kirjallinen melankolia.

Kakkosalbumillaan yhtye ottaa askelen eteenpäin lupaavasta debyytistään, vuonna 2006 ilmestyneestä Remain Still -albumista. Soundit ovat nyt piirua vähemmän retrot ja entistä ilmavammat, laulaja Juha Virran fraseeraus on luontevampaa sekä New Order- ja 4AD-vaikutteet vähemmän läpinäkyviä.

Esikoisella myös kappalemateriaali tuntui loppuvan kesken, mutta Silos kantaa alusta loppuun: kolmea nopeatempoista avausraitaa seuraa tunnelmallinen välijakso, joka vaatii useamman kuuntelukerran kasvaakseen äänitapetista oikeiksi sisustuselementeiksi. Ja kun kuulija alkaa harmitella levyltä puuttuvan sen todellisen ässäkappaleen, päätösraita Road 18 pelastaa päivän hehkumalla samanlaista neo-retro-hurmaa kuin Cut Copyn ja The Presetsin uutuuslevyjen parhaat kappaleet.

Lisää luettavaa