Pikakiiturit haaskalla.
Uskomattoman nopeita tuplabassareita, rabiespäisiä kitarasooloja ja trampoliineja lavalla. Dragonforce, nuo laukkahevin surmanajajat ovat siirtyneet kotimaiseen talliin.
Eipä sillä; onhan sinivalkoisessakin laadunvalvonnassa puutteita. Uuden Olkiluodon ydinreaktorin perustuksia liimaillaan sinitarralla yhteen, ja Dragonforce nokkii Toton tuoretta haaskaa jo kakkosbiisillään The Fire Still Burns. Hitto, levätköön rauhassa! Sitä paitsi se Africa ei hehku, vaikka toholla osoittelisi.
Eivätkä ne riivinnät tähän lopu: kasariurosten rintapöheikköjä möyhitään muissakin kappaleissa suurella itseluottamuksella.
Dragonforce luottaa toiston ja nopeuden voimaan, eikä touhotusta malteta lopettaa ennen kuin seitsemän minuuttia on kellotaulussa. Reippaasti puolet pituutta pois rallatuksista, ja tämä olisi edes kohtalainen vitsi.