Pari nappibiisiä ei pelasta jenkki-indien laimeimpien veteraanien yhdeksättä albumia.
Georgian Athens on antanut maailmalle paitsi R.E.M.:n ja The B-52’sin myös The Elephant 6 -indiekollektiivin lukuisine bändeineen, kuten Neutral Milk Hotel ja Of Montreal. Kollektiivin yhtyeistä Elf Power on aina ollut vähiten kiinnostava.
Elf Powerin yhdeksäs studioalbumi on bändille tyypillinen; liian monen kappaleen joukosta löytyy liian vähän sellaisia, joissa on riittävästi imua selättämään bändin lannistava laimeus. Esimerkiksi suriseva Spiral Stairs ja tarttuvasti poppaava New Lord ovat periaatteessa toimivia indiepop-biisejä, jotka kuitenkin kaatuvat musisoinnin ihmeelliseen hengettömyyteen.
Hyvääkin löytyy. Rempseä The New Mythology ja sävellyksenä kuningasluokkaan nouseva Quiver and Quake pystyvät erottautumaan levyn pikkukivasta yleisilmeestä. Softly Through the Void on puolestaan leppoisaa folkpoppia Gorky’s Zygotic Myncin tyyliin.
Kovin hyvä fiilis In a Cavesta ei kuitenkaan jää, kun esimerkiksi avausbiisi Owl Cut (White Flowers in the Sky) ja löysintä mahdollista psykedeliaa edustava A Tired Army aiheuttavat kuulijassa lähinnä migreeniä.