Turha konsepti, tuhti sisältö.
Vuonna 2006 ilmestynyt Lupe Fiascon debyytti Food & Liquor oli ylihypetetty levy, joka osoittautui lopulta melkoiseksi pettymykseksi. Tai pettymykseksi ainakin niiden ennakkopuheiden jälkeen, jotka tekivät Food & Liquorista jotenkin vallankumouksellisen rap-albumin.
Todellisuudessa kyseessä oli ärsyttävän kaikkitietävän nuorukaisen debyyttilevy, joka ei ehkä toistanut nykyräpin muotokielen kliseitä, mutta oli silti vain kuin nörttimäinen lukiolaisversio Kanye Westin töistä.
En tiedä, miten Fiasco sen tekee, mutta ennen The Coolia netissä on liikkunut aivan vastaavanlaista hype-papatusta. Tällä kertaa Fiasco on lähtenyt tekemään huimaa konseptialbumia, jonka mukana päästään seuraamaan tarinaa kolmesta metafyysisestä hahmosta, joiden nimi on The Cool. Kansivihkossa ei ole mukana sanoituksia, eikä biisien kuuntelu valaise asiaa, joten tarina jää ennakkopuheen tasolle.
The Cool on höpötyksistä huolimatta hyvä levy, paljon parempi kuin haahuiluun sortunut Food & Liquor. Parin idioottimaisen introraidan jälkeen Lupe pääsee vauhtiin ja räppää Go Go Gadget Flowlla koko joukon kilpaveljiä ja -siskoja suohon. Superstar taas on kaunis hittibiisi, joka muistuttaa hieman The Rootsin Phrenology-levystä.
Silti 19 raitaa on aavistuksen liian pitkä matka, vaikka mukana on Dumb It Downin herkullinen Jay-Z-viittaus, Streets on Firen tunnelmaa sekä monta muuta hienoa hetkeä.