I Was a Teenage Satan Worshipper: There – Liian harkittu, liian muotokelpo

27.11.2012

There kuulostaa referenssikirjalta, josta puuttuu oma kädenjälki”, kirjoittaa Anton Vanha-Majamaa arviossaan.

Teksti: Anton Vanha-Majamaa, kuva: GAEA

I Was a Teenage Satan Worshipper: There
GAEA

Suloisen unohdettavaa.

I Was a Teenage Satan Worshipperin epäkiitollisena kohtalona on koko sen eksistenssin ajan ollut jäädä jonkinlaiseksi väliinputoajaksi. Kun maalailevien tennarintuijottelijoiden laumasta on tovi tovilta vaikeampi erottua, eikä myyntivaltiksi enää riitä hyvä soundi ja kivat melodiat, täytyisi tamperelaisyhtyeen tarjota jotain mielenkiintoisempaa kuin mitä se toistaiseksi on tehnyt.

There kuulostaa jälleen referenssikirjalta, josta puuttuu oma kädenjälki. My Lovin’ Martian -nimellä itseään tituleeraavan Pasipetteri Viitasen johtama kvartetti ottaa temponsa ja osittain tyylinsä shoegazesta, maustaa sitä 2010-luvun baleaarisilla rytmeillä ja toivoo, että paperilla täydellisen harkittu kaava toimii.

Harkinta koituu levyn kompastuskiveksi. Pop on parhaimmillaan silloin, kun sen täydellistä kaavaa jotenkin rikotaan. There on liian hidottu, liian muotokelpo ollakseen kiinnostava. Se kuulostaa ehdottomasti hyvältä ja ajankohtaiselta, mutta muuta ei tusinan kuuntelukerrankaan myötä mieleen jää.

Arvio on julkaistu Rumbassa 11/12. Kuuntele levy Spotifyssa.

Lisää luettavaa