”Maan näkyjä on riittävä todiste siitä, miksi Joose Keskitalo ja Kolmas maailmanpalo on kiistatta Suomen kovimpia livebändejä”, toteaa Oskari Onninen ja antaa friikkifolkin ykkösnimen uudelle albumille neljä tähteä.
Teksti: Oskari Onninen, kuva: Helmi Levyt
Joose Keskitalo: Maan näkyjä
Helmi
Joose Keskitalon ja Kolmannen maailmanpalon livelevy yllättää jo perusolemuksellaan. Viime aikojen keikkojen Crazy Horse -maanisuuden sijaan Maan näkyjä on tunnelmiltaan enemmänkin psykoottista Tom Waits -hourailua yhdistettynä Beefheart-bluesiin ja primitiiviseen kuorohoilotukseen.
Koska samalla levyllä kuullaan vuosina 2008–2010 äänitetyn livemateriaalin lisäksi myös ennen julkaisemattomia biisejä samalta ajanjaksolta, 68 minuuttiin kellottuva kokonaisuus on ymmärrettävän sirpaleinen. Samalla se kuitenkin esittelee Keskitalon ja Kolmannen maailmanpalon hämmästyttävän tyylispektrin.
Tule minun luokseni, kulta -levyn pienimuotoisesta versiosta bändimuotoon laajennettu Olisin kyllä tullut -valssi vinkkaa lavatanssiperinteen suuntaan. Rauha, rauha on puolestaan ska-takapotkuilua suoraan Karjalasta, ja viimeisen neljänneksen keskiönä soiva 11-minuuttinen Kerrostalot minimalistinen kraut-hypnoosi.
Lisäksi levyn puolivälissä kuullaan Harmaan geton alun perin esittämälle Taipale-biisille seitsenminuuttinen spoken word -intro, jossa Keskitalo asettuu ruumiina kaatuneiden aseveljiensä seassa makaavan miehen rooliin Äyräpäässä vuonna 1944. Hurjasti saarnaava lopputulos on kuin seuraavalle naturalistis-surrealistiselle tasolle kiihdytetty Manillaköysi-kirja, jonka vaikutusta musiikkiinsa Keskitalo on – tietenkin – useaan otteeseen ylistänyt.
Ei sovi kuitenkaan kääntää huomiota liiaksi pois siitä, mitä Keskitalo tekee parhaiten, eli säveltää hienostuneen iskelmällisiä popkappaleita. Harmaan geton levyltä löytyvä Toiset ovat menneet jo alas avaa levyn Neil Young -henkisellä folkrockilla, mutta tällä saralla parhaiten osuu ajattomasti soiva On hyvä, että olet surullinen, jossa on ainesta Keskitalon ensimmäiseksi hitiksi.
Niin, luitte aivan oikein: hitiksi.
Silti liveimprovisointia olisi mieluusti vaihtanut parin biisin edestä biisikeskeisempään ilmaisuun. Varsinkin, kun Keskitalon liverepertuaarista löytyy edelleen levydebyyttiään odottavia mestariteoksia kuten Alexander Aava ja Kärpästen vuoro.
Siitä huolimatta tämä on riittävä todiste siitä, miksi Joose Keskitalo ja Kolmas maailmanpalo on kiistatta Suomen kovimpia livebändejä.
Arvion tiivistelmä on julkaistu Rumbassa 3/11