Äkäisiä naisia Englannista.
Esikoisalbuminsa julkaiseva McQueen on neljän brittimimmin muodostaman yhtye. Lyhyehkön uransa aikana bändi on jo ehtinyt soittaa esimerkiksi Foo Fightersin ja Aerosmithin lämppärinä.
Luultavasti siihen on päästy silkalla asenteella, sillä sitä nelikolla tuntuisi riittävän. On ääntä ja vimmaa, tiukkaa rummuttelua, rankkaa riffittelyä, äänihuulia armahtamatonta räkäistä vokalisointia ja esimerkiksi Bitch!!! -niminen kappale.
Saatanan aggressiivinen paketti siis, josta ei oikein voi puhua ilman käsitettä ”vihainen nuori nainen”, tässä tapauksessa tietysti potenssiin neljä.
Levy on kuin kuuntelisi puolisen tuntia feminististä raivokohtausta: huutoa tulee, mutta sanoista on vaikea saada selvää ja sisältöä mahdotonta hahmottaa.
Esimerkiksi Not for Salen säkeet ”Don’t remind me I’m a girl / Stop talking to my chest / You say I’m selling sex / Don’t patronise me!” kumpuavat varmasti ihan aidosta turhautumisesta, mutta kannattaisikohan silti ensi kerralla harkita tovi ennen kuin sitä alkaa karjua ilmoille.