”Kirjailija hyväksyy kritiikittä fanien yliampuvat teoriat Lateralus-levyn sisältämistä matemaattisista kaavoista, mikä syö kirjailijan uskottavuutta huolella”, kirjoittaa Tapio Ahola arviossaan kirjasta Tool – Metallin alkemistit.
Teksti: Tapio Ahola, kuva: Volcano Entertainment
Joel McIver: Tool – Metallin alkemistit
Like
Ontuva teos mielenkiintoisesta aiheesta.
Tool on mielenkiintoisimpia yhtyeitä, joita on listojen kärkipäässä viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana nähty. Toolin tarina olisi myös ansainnut tulla dokumentoiduksi paremmin kuin tässä melko tympeässä historiikissa.
Joel McIver kertaa Toolin historian kronologisessa järjestyksessä maustaen kokonaisuutta yhtyeen jäsenten kommenteilla, jotka on poimittu vanhoista lehtijutuista. Hän ei siis pääse kovin lähelle kohteitaan eikä heistä muodostu kuvaa ihmisinä.
Kuten McIverin aiempia, esimerkiksi Metallicaa ja Slayeria käsitteleviä kirjoja lukeneet tietävät, miehellä on raivostuttava tapa käydä kohteidensa levyt läpi biisi biisiltä korostetun subjektiivisesta näkökulmasta. Tämä ei kuitenkaan häiritse yhtä paljoa kuin se, että kirjailija hyväksyy kritiikittä fanien yliampuvat teoriat Lateralus-levyn sisältämistä matemaattisista kaavoista, mikä syö kirjailijan uskottavuutta huolella.
Kirjoittajana McIver on toki vähintäänkin kelvollinen, mutta on vaikea silti keksiä, miksi Tool – metallin alkemistit kannattaisi lukea. Samat faktat kun voi löytää huomattavasti nopeammin vaikka lukemalla yhtyeen wikipedia-sivun.
Arvio on julkaista Rumbassa nro 5/12.