Grungeklassikon arvioi itse Rami Kuusinen, Rumban pitkäaikainen päätoimittaja ja selkäranka.
Teksti: Saku Schildt
Nirvana nimettiin tänä vuonna Rock and Roll Hall of Fameen. Yhtyeen merkittävyyttä painottaa sekin, että bändi pääsi suuruuksien joukkoon samana vuonna, kun oli sääntöjen mukaan sinne kypsä. Hall of Fameen voi päästä, kun ehdokkaan debyyttijulkaisusta on kulunut 25 vuotta. Esimerkiksi Deep Purple odottaa edelleen vuoroaan, vaikka voisi kuvitella, että orkesteri olisi kelpuutettu näihin kunniakirjoihin jo aikapäiviä sitten.
Mutta olihan Nirvana käänteentekevä bändi, kokonaisen ajanjakson vaihtumisen symboli. Kimaltava 1980-luku vaihtui Nevermindin myötä synkäksi, flegmaattiseksi 1990-luvuksi.
Orkesterin merkittävyyden havaitsi myös Rami Kuusinen, vuonna 1996 menehtynyt Rumban pitkäaikainen päätoimittaja ja oppi-isä. Rumbassa 21/91 julkaistussa arviossa Kuusinen arvelee Nirvanan olevan ”punkin, popin ja raskaan rockin täydellinen liitto”. Eipä tuohon juuri ole lisättävää nyt yli kahden vuosikymmenen jälkeenkään.
Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.
