”Edes välispiikeissään Cave ei kuulosta siltä paholaisen kätyriltä, jona moni meistä tavallisista kuolevaisista häntä pitää”, kirjoittaa Susanne Salmi arviossaan.
Teksti: Susanne Salmi
Nick Cave & The Bad Seeds: Live from KCRW
Bad Seed Ltd
Nick Cave & The Bad Seedsin fantastinen Flow-keikka olisi sopinut ydinsodan, rikkoutuvan romanssin tai viimeisen tuomion taustamusiikiksi. Siihen verrattuna Live from KCRW on leppoisaa keinutuolikamaa. Edes välispiikeissään Cave ei kuulosta siltä paholaisen kätyriltä, jona moni meistä tavallisista kuolevaisista häntä pitää.
Live from KCRW:n biisivalikoimassa ei ole moittimista. Mukana on paitsi tuoreimman pitkäsoiton antia myös muutama menneisyyden helmi. Riisuttujen sovitusten myötä albumi kuitenkin jämähtää yltiörauhalliseen tunnetilaan. Tästä kärsii erityisesti The Mercy Seat, jonka laahaava pianoversio ei yllä lähellekään alkuperäisen mestariteoksen intensiteettiä. Horros päättyy vasta levyn lopussa: päätösbiisi Jack the Ripper sylkee varoittamatta puhdasta raivoa kuulijan kasvoille.
Hienoja sävellyksiä kuuntelee toki ilokseen, eikä helvetillisen saarnamiehen karisma ole kadonnut mihinkään. Kroonisesta Cave-ikävästä kärsivälle levy ei kuitenkaan tarjoa pitkäkestoista lohtua.
Arvio on julkaistu Rumbassa 12/13.