Kaunista ahdistusta alppimaasta
Itävaltalaisen, Soap&Skin-nimen taakse piiloutuvan Anja Plaschgin tapauksessa stereotypia juuri 19 vuotta täyttäneestä, söpöä ja herkkää musiikkia tekevästä nais-singer-songwriteristä murskaantuu täysin: Lovetune for Vacuum on hyytävän epätoivoinen ja riipivä albumi Nicon ja PJ Harveyn White Chalkin hengessä.
Ikään kuin Plaschgin ylärekisterissä liikkuva ääni ei yksin loisi riittävän aavemaista tunnelmaa, äänimaisemaa on höystetty kolkoilla konerytmeillä ja satunnaisilla jousilla ja puhaltimilla. Vahvimmillaan albumi on kuitenkin Plaschgin ollessa kaksin pianonsa kanssa.
Levyn päällimmäisenä tunnetilana olevaa lohduttomuutta pehmentävät arpeggioihin pohjautuvat pianokudelmat, jotka muistuttavat haikeudessaan ranskalaissäveltäjä Yann Tiersenin töitä.
Vaikka Lovetune for Vacuum jää hieman loistavuuden rajan heikommalle puolelle, se on rohkea ja voimakastunnelmainen debyytti. Spiraclen ja Mr. Gaunt Pt. 1000:n kaltaiset kappaleet tarjoavat kuitenkin erittäin vahvaa näyttöä siitä valtavasta potentiaalista, mikä itävallattaressa piilee, kunhan Plaschg ei huku omaan ahdistukseensa.