Monen liemen rämistelijän raaka punkrock-projekti toimii
Scott Sorry, tuo Amen-, The Wildhearts- ja Brides of Destruction -yhtyeiden mies, ryskää Sinatroineen räkäistä punkrockia tiukalla sykkeellä. Meininki kallistuu vähän Wildheartsiin päin, mutta ote on brittejä suoraviivaisemmin punk. Ajoittain touhusta tulee vahvasti mieleen Rocket from the Crypt ja jopa debyytin aikainen The Hellacopters. Gimme Moren riffi muistuttaa erehdyttävästi Anthraxin Caught in the Moshia, ja muutenkin peruskivasta materiaalista on helppo bongata tuttuja juttuja.
Sorry miehistöineen ei siis keksi pyörää millään tasolla uudelleen, mutta pyörittää vanhaa keksintöä innokkaasti. Pyrkimyksenä tuntuu olevan riekkuminen ja energinen rymistely, ja siihen joukkio kyllä pystyy. Paikoin roisiksi rallatteluksi äityvissä peruskivoissa biiseissä on onneksi myös tarttuvuutta, joten pelkkään vimmaan Highball Roller ei sentään perustu.
Vasta puolitoistavuotias bändi on saanut levylleen taltioitua ansiokkaan tiukkaa asennetta ja hyvää hienhajuista meininkiä. Highball Roller on vaivattoman riemastuttavaa ja oikeissa olosuhteissa jopa riehaannuttavaa ryskämistä.